Joulukuun alun duuman vaalit Venäjällä käydään uusituilla säännöillä ja nostetulla äänikynnyksellä. Odotettavissa on "ohjatun demokratian" näytös, jossa päärooli on Kremlin tukipuolueilla.
Venäjällä pidetään presidentinvaalit maaliskuussa. Sitä ennen eli joulukuun alussa ovat parlamenttivaalit, joiden kampanjointi on juuri alkanut presidentti Vladimir Putinin vahvistettua asetuksellaan vaalipäivän. Näitä parlamentin eli duuman vaaleja on tulkittu eräänlaisena presidentinvaalien ennakkoharjoituksena, mutta ne ovat myös itsessään merkittävät.
Duumaa valittaessa on odotettavissa tyylinäyte presidentti Putinin suosimasta "ohjatusta demokratiasta". Kremlin tueksi on muodostettu kaksi puoluetta, joista Yhtenäinen Venäjä on vanhempi ja suurempi, Oikeudenmukainen Venäjä uudempi ja pienempi. Jälkimmäinen on tällä hetkellä "oppositiossa". Kun nämä puolueet esiintyvät itsenäisinä, synnytetään mielikuvaa aidosta vaalikamppailusta.
Aidompaa oppositiota edustavat kommunistit ja Vladimir Zhirinovskin äärikansallinen liberaalidemokraattinen puolue. Niillä ei silti yhdessä tai erikseen näytä olevan mahdollisuuksia Kremlin tukipuolueiden haastajiksi, ja vielä vähemmän on muilla yrittäjillä.
Joulukuussa sovelletaan ensimmäisen kerran uutta vaalilakia, jossa äänikynnys on nostettu viidestä seitsemään prosenttiin. Näin korkea kynnys on jo selvästi demokratian kannalta kyseenalainen. Ennätys se ei silti vielä ole. Turkissa rima on peräti kymmenessä prosentissa, ja siellä sen tarkoitus on nimenomaan pitää tiettyjä ryhmiä parlamentin ulkopuolella.
Venäjällä on samaa makua. Rekisterissä on nyt 17 puoluetta, joista vain edellä mainituilla neljällä on realistinen mahdollisuus ylittää kynnys. Muiden on kovin vaikea edes kampanjoida, kun Kremlin ohjailema valtajulkisuus keskittyy tukipuolueille.
Sinänsä vaalilakien uudistukseen oli kiistatta tarvetta. Vuoden 2003 duuman vaaleihin osallistui 27 puoluetta ja viisi vaaliliittoa, minkä myötä äänestäjät olivat pahasti eksyksissä. Nyt puoluekenttä on selkeämpi ja vaaliliitot kielletty.
Vaalipiireissäkin entisistä sekajärjestelmistä on luovuttu. Nyt duuman jäsenet valitaan suhteellisella vaalitavalla, Ruotsin tapaisella listavaalilla.
Äänikynnyksen korkeutta lukuunottamatta tämä kaikki on normaalia vaalilainsäädäntöä. Pulma ei olekaan vaalilaeissa vaan puolueissa. Listavaali toimii Ruotsin tapaisessa maassa, jossa sisäinen puoluedemokratia on pitkälle kehittynyttä.
Venäjällä Putinia tukevat valtapuolueet käytännössä jakavat duuman paikoista leijonanosan ennen vaaleja päättämällä, mitkä nimet sijoitetaan listoilla korkealle.
Näin päästään kohti vaaleja, joissa tärkeimmät puolueet, tärkeimmät ehdokaslistat ja tärkein julkisuus on etukäteen varmistettu. Kreml ikään kuin pelaa samaan aikaan hallituksen ja opposition korteilla. Jos kuvio nyt toimii, myös presidenttiehdokkaina saatetaan nähdä kahden "Kremlin miehen" kilpailu, joka luo erheellistä mielikuvaa demokratiasta.
Silti ei etukäteen ole varmaa, että ohjatun demokratian kokeilu onnistuu kuten Putinin lähipiireissä toivotaan. Venäjän valtapelit ovat kovin mutkikkaita, ja puolueiden sisälle voi syntyä kovaakin kilpailua vallasta. Sitä kisaa tosin ei anneta äänestäjien päätettäväksi vaaliuurnille, vaan ratkaisevat ottelut Venäjän vallasta on tähän asti aina käyty ennen vaaleja tai niistä riippumatta.