Venäläispoliitikon kommentit Euroopan neuvoston näkemyksestä Krimin niemimaan asemaan herättivät porua neuvoston yleiskokouksessa torstaina.
Venäjän parlamentin alahuoneen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Leonid Slutski totesi keskiviikkona, että Venäjän paluu Euroopan neuvoston täysivaltaiseksi jäseneksi on merkittävä askel kohti Krimin tunnustamista osaksi Venäjää. Asiasta uutisoi Venäjän valtio-omisteinen uutistoimisto Tass.
Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) piti lausuntoa erittäin vahingollisena, sillä se siirtää keskustelun voimapolitiikkaan, mikä ei kuulu Euroopan neuvostolle. Kiljusen mukaan Slutskin lausunto ei vastaa kokouksen henkeä eikä luonnetta.
– Täältä tulee todennäköisesti useita tuomitsevia lausuntoja, Kiljunen sanoi STT:lle puhelimitse kokouspaikalta Ranskan Strasbourgista.
– Slutskin lausunto oli luonteeltaan kivien heittämistä ikkunaan.
Kiljusen mukaan lausunto saattaa juontua siitä, että Slutski hävisi vaalin neuvoston varapuheenjohtajuudesta, ja Venäjä joutui vaihtamaan ehdokasta. Kiljusen mukaan paikalla olleet venäläiset eivät virallisesti yhtyneet Slutskin näkemykseen.
Suomalaiset kannattivat Venäjän paluuta täysjäseneksi
Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous hyväksyi Venäjän äänivallan yleiskokouksessa keskiviikkona äänestyksen jälkeen. Tehty päätös merkitsee viisi vuotta kestäneen välirikon katkeamista. Venäjän äänioikeus yleiskokouksessa peruttiin vuoden 2014 Krimin valtauksen jälkeen.
Kokoukseen osallistuneet suomalaiset kansanedustajat kannattivat Venäjän jäsenoikeuksien palauttamista. Kiljunen pitää päätöstä edelleen oikeana. Venäjä saatiin takaisin sellaisen järjestelmän piiriin, joka seuraa ihmisoikeuksien toteutumista.
– Kannattaa muistaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa 22 prosenttia kaikista valituksista tulee Venäjältä, Kiljunen sanoi.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on järjestö, joka edistää ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiokehitystä.