"BP-yhtymä tekee kaikkensa, jotta venäläiset osakkeenomistajat eivät toimisi yksillä säännöillä Venäjällä ja toisilla säännöillä muualla maailmassa". Brittiläisen polttoainejätin pääjohtaja Tony Hayward moitti heinäkuun lopulla turhaan TNK-BP-yhteisyrityksen venäläisiä osakkeenomistajia.
Vahinko oli jo tapahtunut. Suopeiden rahoittajien ja varsin välinpitämättöminä pysyneiden poliitikkojen seuratessa sivusta, ja Britannian hallituksen käynnistämästä taistelusta huolimatta, kolme miljardööriä on ottamassa vallan BP:ltä Venäjän kolmanneksi suurimmassa öljy-yhtiössä.
Lontoon oligarkit menestyvät Cityssä ja vievät kaiken mennessään.
Mihail Fridman, Leonid Blavatnik, Viktor Vekselberg. Yksikään näistä nimistä ei sanonut mitään kesällä 2003, kun TNK-BP perustettiin. Nyt tämä kolmikko on pudottanut jalustaltaan suuren öljy-yhtiön, symbolin kuningaskunnasta, joka on ollut valtamerten herra ja hallinnut imperiumia, jonka yllä aurinko ei koskaan laskenut.
Nämä kolme venäläistä liikemiestä kuuluvat Lontoon suljetuimpaan klubiin, jossa on reilu tusina ällistyttävän kohtalon kokenutta jäsentä. Tähän suljettuun piiriin kuuluvat myös Roman Abramovitsh, Alisher Usmatov, Oleg Deripaska ja Vladimir Potanin, vain kaikkein tunnetuimmat nimet mainitakseni. Heidän valtansa on yhtä suuri kuin heidän omaisuutensa, siis valtava.
Muutamassa vuodessa he ovat rakentaneet Thamesin rannoille vaikuttavan imperiumin. He lähtivät valtaamaan London Stock Exchangea (LSE), Lontoon pörssiä, jossa on noteerattu satakunta venäläistä yhtiötä. Kolme heidän yhtiöistään kuuluu FTSE-100:aan, Lontoon pörssin sadan suurimman yhtiön joukkoon.
Nämä venäläiset ovat keskeisessä asemassa kaikissa suurissa pörssimanöövereissä sijoitusrahastojen kautta, joihin he ovat luottaneet osan öljydollareistaan.
Heidän ostointonsa - 2,2 miljardia puntaa (2,8 miljardia euroa) vuoden 2000 jälkeen - on tukenut Britannian pääkaupungin luksuskiinteistöjen markkinoita. Nämä ahmijat omistavat myös jalkapalloseuroja - Chelsea, Portsmouth, osittain Arsenal - Englannin liigan, maailman kalleimman mestaruussarjan helmiä.
Näiden Saint Paulin katedraalin varjossa asuvien jättiomaisuuksien haltijoiden kovan ytimen lisäksi Britanniassa elää noin tuhat venäläistä, jotka ovat pelkästään miljonäärejä.
Miksi Lontoo? Tämä kasti hyödyntää "ei-pysyvän asukkaan" statusta, jonka ansiosta äveriäitä ulkomaalaisia verotetaan ainoastaan Britanniassa hankituista ansioista.
Mikäli Venäjällä tulee ongelmia, Englanti tarjoaa lisäksi toisen isänmaan, johon voi sijoittaa kassakaapin ja perheen. Eivätkä viranomaiset koskaan esitä kiusallisia kysymyksiä heidän omaisuutensa vähintäänkin salaperäisestä alkuperästä.
Ensinnäkin nämä kaapparit ovat sijoittaneet vakaille toimialoille, jotka tuovat valtavat ja säännölliset tulot: energia, metallit, metalliteollisuus, jakelu, elintarvikkeet, televiestintä. He ovat liiketoimissaan säälimättömiä, mutta eivät ole turhantarkkoja toimiensa laillisuuden suhteen. He eivät useinkaan piittaa sen paremmin pienosakkaiden kuin liikekumppaneidensa eduista. BP on nyt joutunut kokemaan sen karvaasti.
Aluksi näiltä miehiltä puuttui täysin anglosaksinen avoimuuden ja hyvän hallintotavan kulttuuri. He ovat oppineet tuntemaan länsimaisen kapitalismin toimintatavat paikallisten yhtiökumppaneidensa välityksellä. Kauppojen tekeminen ulkomaalaisten kanssa on ennen kaikkea suhteiden ylläpitämistä.
Ja lopuksi - lukuun ottamatta Boris Berezovskia, joka on Kremlin julkinen vihollinen numero yksi - nämä emigrantit ovat osanneet säilyttää hyvät suhteet Moskovan vallanpitäjiin. He hallitsevat nuorallatanssin eri venäläisten poliittisten ryhmittymien välillä, osaavat todistaa uskollisuutensa ja pitää matalaa profiilia.
He eivät ole unohtaneet, miten tehdään bisnestä Venäjällä, jossa rajat valtion ja liikemiespiirien välillä ovat epäselvemmät kuin koskaan. Heidän vastustajansa syyttävät heitä Kremlin torpedoiksi, jotka toimivat tilauksesta Venäjän johtajien tiliin.
Juuri näin on kerrottu tapahtuneen myös onnettoman TNK-BP:n kanssa, joka kiinnostaa julkisia venäläisyhtiöitä Gazpromia ja Rosneftia.
©(2008) Le Monde. Distributed by The New York Times Syndicate