Varakkaiden venäläisten ostot kiinteistömarkkinoilla hämmentävät monia suomalaisia. Kalleimmat lukaalit kun menevät pakan päältä heille kuin tyhjää vain. Suomalaisten on syytä pitää puoliaan ja ääntä vastavuoroisuuden nimissä.
Ilmiö on tuttu Helsingistä, itärajan tuntumasta Kaakkois-Suomesta, Kainuusta ja nyt myös Lapista. Venäläiset eivät enää vain tyydy matkailemaan Suomessa. He ovat ryhtyneet ostamaan itselleen Suomesta koteja ja loma-asuntoja niin, että heikoimpia suomalaisia hirvittää.
Hinta ei tunnu olevan venäläisille mikään este. Esimerkiksi Helsingin kalleimmat asunnot menevät kuin kuumille kiville, kun itänaapurit tulevat vaivihkaa ostoksille. Nyt venäläiset valloittavat myös Lappia rahatukkuineen. Lapin uusia lomakyliä rakennettaessa ei ole olla köyhiä eikä kipeitä, mutta siellä ei osata edes rakentaa niin kalliita asuntoja, että ne karkottaisivat venäläiset ostajat.
Suomi ei ole suinkaan ainoa maa, jossa äkkirikastuneet venäläiset liikkuvat rahoineen. Heitä tapaa kaikkialla, missä on myytävänä kiinnostavia kohteita ja mahdollisuus tehdä hyviä sijoituksia. Suomalaisia tuntuu kuitenkin arveluttavan venäläisten ostoryntäys.
Vastaavasta ilmiöstä puhuttiin vuosikymmeniä sitten Yhdysvalloissa.
Japani hyökkäsi yllättäen 1941 toisessa maailmansodassa Yhdysvaltain kimppuun Pearl Harborissa. Havaijin valloitus epäonnistui, mutta sodan jälkeen japanilaiset ryhtyivät valtaamaan Amerikkaa rahalla. He ovat tunkeneet vuosikymmenten aikana lonkeronsa syvälle Yhdysvaltain talouselämään.
Valloitusretki on ollut niin onnistunut, että Yhdysvallat ja Japani on sidottu käytännössä taloudellisin intressein tiukasti toisiinsa. Raha on tehnyt sen, missä sotilaat epäonnistuivat. Samalla ajatus sodasta maiden välillä on muuttunut absurdiksi.
Neuvostoliitto yritti valloittaa Suomen talvi- ja jatkosodassa, mutta yritys epäonnistui pienen Suomen sitkeän vastustuksen takia. Nyt kun maailma on muuttunut, kommunismi romahtanut ja liikkuminen helpottunut, uusrikkaat venäläiset tulevat rajan yli ja valtaavat pala palalta Suomea rahalla kuten japanilaiset konsanaan Yhdysvalloissa.
Se tapahtuu ilman, että suomalaiset voisivat heitä torjua tai vastustaa muuten kuin protestoimalla ääneen. Jotkut ärtyneet kriitikot ovatkin jo vaatineet, että Suomen lakeja pitäisi muuttaa. Kiinteistöjen ja maan myynti olisi rajattava koskemaan suomalaisten lisäksi vain Euroopan unionin kansalaisia, he sanovat.
Argumentti on tuttu 1990-luvun alkupuoliskolta. Kun Suomi oli liittymässä Euroopan unioniin, jäsenyyden vastustajat pelottelivat äänestäjiä ennen kansanäänestystä saksalaisten todennäköisellä invaasiolla. He väittivät, että saksalaiset tulevat ja ostavat järvien ja jokien kauneimmat rannat.
Eivät tulleet. Jokunen on tullut nimeksi, mutta heitä voi pitää pelkkinä kuriositeetteina.
Venäläistenkin roolia Suomen kiinteistö- ja tonttimarkkinoilla voi toistaiseksi luonnehtia jäävuoren huipuksi. Heidän ostonsa herättävät huomiota, mutta pinnan alla kaikki muu on solidia ja normaalia kiinteistökauppaa suomalaisten kesken.
Venäläisten tekemien kauppojen määrä kasvaa kuitenkin pikku hiljaa, kun vauraus Venäjällä kasvaa ja leviää. Jos nykyinen trendi jatkuu, venäläisen omistuksen osuus Suomessa nousee merkittäväksi ajan mittaan.
Sille ei kuitenkaan voi mitään. Olisi nurinkurista säätää laki, joka rajoittaisi itäisen naapurimaan kansalaisten mahdollisuuksia toimia Suomen kiinteistömarkkinoilla ja luokittelisi heidät tosiasiassa ei-toivotuiksi ihmisiksi. Sellainen sopii huonosti avoimen läntisen demokratian henkeen. Suomeen tarvitaan ulkomaista pääomaa, ja suomalaiset ovatkin jo alkaneet tarjota yrityksiäänkin venäläisten ostettavaksi.
Historiankaan valossa bisneksen yhteen kietoutuminen ei ole tavatonta. Muistettakoon esimerkiksi nimet Konela ja Teboil sekä monet suuret yhteisyritykset.
Venäläisten varallisuuden alkuperä kiinnostaa suomalaisia. Ovatko rahat lähtöisin laillisista lähteistä vai onko kyseessä rahanpesu? Vastauksia ei kuitenkaan saada ja suomalaisten pitää vain kestää se.
Jäljelle jää kuitenkin yksi asia, jossa suomalaisten on syytä olla lujina: vastavuoroisuus. Suomalaiset voivat ostaa Venäjältä kiinteistöjä ja maatakin, mutta ostaminen on työlästä ja vaatii ankaraa taistelua byrokratiaa vastaan. Etenkin tonttimaan osto on lähes ylivoimaista ja edellyttää erikoisjärjestelyjä. Suomalaisten ei juuri kannata lähteä tiirailemaan Venäjän Karjalaan entisille alueilleen rantoja, peltoja tai asuntoja ostomielessä, vaikka mieli tekisi.
Venäjä ei ole kehittynyt demokratia, joten asiantilaa voi jotenkin ymmärtää, mutta sitä ei voi hyväksyä. Pelisääntöjen pitää olla rajan molemmin puolin samanlaisia etenkin, kun ristiinomistus ja vuorovaikutus yli rajojen hälventävät ennakkoluuloja.
***
Rautatieyhteyksien avaamiset 1800-luvulla olivat suurta juhlaa Suomessa. Suuri tapaus oli myös yöjunayhteyden paluu Helsingin ja Kemijärven välille lauantain vastaisena yönä. Sinnikkäät kemijärveläiset ovat juhlansa ja mediahuomionsa ansainneet. Voitto tuli sisäpoliittisessa taistelussa, kun globalisaatio ei ollut siinä yhtenä osapuolena.