Venäläismatkailijat tuovat taas vuodenvaihteessa Suomen hiihtokeskuksiin ja muihin lomakohteisiin elämää ja liikevaihtoa. Uusien tilauslentoyhteyksien synty viittaa siihen, että kasvun varaa on edelleen.
Suomi on vanhan hokeman mukaan turistille kylmä, kaukana ja kallis. Tämän perusteella Lappi ja muut pohjoiset matkailukohteet ovat vielä kylmempiä, vielä kauempana, eivätkä kovin halpojakaan. Kun tämän lähtökohdan päälle laskeutuu talouden syvä taantuma, voisi olettaa, että Suomen hiihtokeskukset ja muut kohteet kärsisivät nyt pahasti ulkomaisten turistien kadosta.
Jossain määrin näin onkin, sillä etenkin englantilaisturisteja on tämän joulun tienoolla lentänyt Lappiin selvästi vähemmän kuin vielä vuosi tai kaksi sitten. Onneksi kuitenkin lähellä on naapuri, josta turistien virta tänne jatkuu lähes entisellään. Venäläisten silmissä Suomen vetovoima on nimittäin talouskriisin keskelläkin säilynyt hämmästyttävän vahvana.
Syitä suosioon lienee useitakin. Suomi on Venäjää lähellä ja siellä hyvässä maineessa muun muassa turvallisuutensa, toimivien palveluidensa ja hyvien liikenneyhteyksiensä ansiosta. Suomalainen umpimielisyyskään ei näytä vieraita pahemmin kiusaavan.
Vaikka junalla tulevien venäläisten määrä on pudonnut, tätä aukkoa täyttävät autoilla ja uusilla lennoilla saapuva väki. Esimerkiksi uutta reittiä Pietarista Kuusamoon lentää talven mittaan toistakymmentä tilauskonetta. Vajaat kymmenen lentoa Kuusamoon tulee myös Moskovasta. Yhteensä kyse on parista tuhannesta turistista.
Kyseessä on merkittävä avaus ja työvoitto, johon venäläinen osapuoli lähti kertoman mukaan riskiä ottaen. Siksi sopii toivoa, että kokemukset olisivat myönteisiä niin matkanjärjestäjillä kuin turisteillakin.
Viime vuosina vaurastuneet venäläiset osaavat olla vaativia vieraita. Toimivista palveluista he ovat kuitenkin valmiita maksamaan kunnon hinnan. Siksi palveluiden sujuvuuteen ja monipuolisuuteen pitää panostaa kunnolla.
Kuusamon markkinoinnissa oiva valtti on se, että lentomatkakohteena Koillismaa on Pietaria oikeasti lähellä, vain noin tunnin matkan päässä. Kovin kauan ei Pietarista tai Moskovasta tarvitse lentää mihinkään Pohjois-Suomen kohteista, joten ainakin sen puolesta lentokoneilla saapuvia tulijoita voisi hyvinkin olla paljon enemmän kuin nyt.
Venäjän sisällä yksin kuuden miljoonan asukkaan Pietarin tienoo on jo melkoinen markkina-alue, mutta katsetta kannattaa suunnata myös sen ja Moskovan ulkopuolelle. Esimerkiksi "Kuusamo Lapland" -markkinointiohjelmassa kiinnostaviksi kohteiksi on nähty Kaliningrad Itämeren rannalla sekä miljoonakaupunki Jekaterinburg Uralin kupeessa. Ylipäätään kannattaa muistaa Venäjän koosta syntyvä potentiaali: maassa on sentään 143 miljoonaa asukasta.
Venäläisten turistien virta Suomeen on jatkunut jo toistakymmentä vuotta. Alussa suhtautuminen tulijoihin oli täällä paikoitellen nihkeää ja ennakkoluulojen sävyttämää. Hyvin pian selvisi, ettei tulijoiden valtaosa ollutkaan ökyrikkaita uusvenäläisiä vaan talouskasvun vaurastuttamia tavallisia kansalaisia, jotka arvostavat länsinaapuriaan ja sen elämäntapaa.
Vilkastunut Suomen ja Venäjän välinen matkailu on siten ollut paitsi bisnestä myös molemminpuolista oppimista. Täällä on huomattu, että aika lailla samanlaisia asioita arvossa pitävät myös itänaapurimme. Ja kun virta rajan yli tänne yhä jatkuu, niin kovin huonoja kokemuksia eivät venäläisetkään ilmeisesti ole saaneet meistä.