Pietarilaiset eivät vielä tiedä, miten tuontikiellot vaikuttavat arkielämään, vaikka monet pelkäävät lohen loppumista. Venäjä yrittää turvata raaka-aineiden saannin.
Venäläiset eivät ole vielä varmoja, kuinka nopeasti länsimaiset tuontikieltoon asetetut tuotteet loppuvat kaupoista. Pietarilaisessa Lend-tavaratalossa selkeimmin on näkynyt pietarilaisten kiire ostaa norjalaista lohta.
Tavarataloon kalaa ostamaan saapunut Ljudmila Vasenko kertoo, että lohta tulee pian ikävä.
- Ensimmäisenä kaipaan norjalaista kalaa, ja totta kai suomalaisia maitotuotteita. Suomalaiset tuotteet ovat puhtaita, Vasenko sanoo.
Hänen mukaansa lihan tuontikielto ei kuitenkaan ole ongelma, sillä venäläinen liha on puhtaampaa kuin eurooppalainen.
- Meillä käytetään vähemmän kemikaaleja.
Vastapakotteet vaikuttavat eniten Vasenkon kaltaisiin keskituloisiin, sillä heillä on Venäjän palkkatason noustessa ollut koko ajan enemmän varaa valita. Esimerkiksi Valion maitotölkki maksaa noin 30-50 ruplaa enemmän kuin tavallinen venäläinen maito, jonka hinta vaihtelee 60:n ja 100 ruplan välillä.
Mutta jos ruuan hinta nousee raaka-ainepulan vuoksi, vastapakotteet vaikuttavat koko kansaan kerralla.
Venäjä on jo ryhtynyt toimiin, jotta ruokien ja raaka-aineiden hinnat eivät nousisi tavallisen kansalaisen tavoittamattomiin. Maatalousministeriö on kehottanut ruuan tuojia olemaan kikkailematta raaka-aineiden hinnoilla. Presidentti Vladimir Putin on myös neuvotellut Kazakstanin ja Valko-Venäjän johdon kanssa ruuan tuonnista ja viennistä.
Monet luottavat valtiovallan ratkaisevan ongelman ennen kuin se ehtii syntyä, kuten Juri Ivanov.
- Kaikki kyllä ratkeaa, meillä on tuontia Aasiasta ja Etelä-Amerikasta. Lihan tuontikielto ei haittaa - syön vain kanaa, ja sitä Venäjällä riittää, Ivanov sanoo.