Enemmistö suomalaisista suhtautuu neutraalisti tai myönteisesti venäläisten tonttikauppoihin. Noin puolelle kansasta on yhdentekevää, myydäänkö Suomesta lomatontteja venäläisille.
Huonona asiana venäläisten maanostoa pitää joka kolmas suomalainen. Joka viidennen mielestä tonttien myyminen venäläisille on hyvä asia, kertoo Kalevan, Etelä-Suomen Sanomien ja Turun Sanomien Taloustutkimuksella teettämä gallupkysely.
Kyselyn mukaan myönteisimmin venäläisten tonttikauppoihin suhtautuvat nuoret ja kielteisimmin ikäihmiset. Yli 65-vuotiaista puolet suhtautuu varauksellisesti maan myymiseen venäläisille.
Eri puolueiden kannattajista kriittisimpiä venäläisten lomatonttikaupoille ovat kokoomuksen ja keskustan äänestäjät.
Oikeusministeriö
seuraa kehitystä
Suomalaiset ovat parin viime vuoden aikana tehneet venäläisten kanssa kiinteistökauppoja kiihtyvään tahtiin. Venäläiset ovat hankkineet tontteja, mökkejä ja taloja pääasiassa Itä- ja Kaakkois-Suomen suunnalta.
Itänaapureiden kiinteistökaupat ovat herättäneet Suomessa keskustelua muun muassa sen vuoksi, että suomalaisten on ollut hankala hankkia vastavuoroisesti maata luovutetun Karjalan niin sanotulta rajavyöhykkeeltä.
Venäläisten ostobuumin on myös pelätty nostavan kiinteistöjen hintoja. Kiinteistöjen ulkomaalaisomistuksen kehittymistä on seurattu oikeusministeriössä, mutta kauppojen rajoittamista ei ole pidetty tarpeellisena.
Ulkomaalaisomistus
yhä marginaalista
Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) huomauttaa, että ulkomaalaisten maanomistus on Suomessa edelleen marginaalista. Ostaja on ulkomaalainen vain noin yhdessä prosentissa kiinteistökaupoista.
"Toki joillakin paikkakunnilla kyse on isosta ilmiöstä. Esimerkiksi Sulkavalla 40 prosenttia kaupoista tehtiin venäläisten kanssa", Brax toteaa.
Braxin mukaan venäläisten maakauppojen rajoittaminen ei olisi luontevaa, koska esimerkiksi monet suomalaiset vapaa-ajankeskukset hakevat venäläistä investointirahaa.
Hän arvioi, että keinot estää maakauppoja ovat hyvin vähäiset. "EU-maiden kansalaisten ja unionin alueella rekisteröityjen yhtiöiden maanostoa ei voida rajoittaa. Mahdollista rajoitusta olisi helppo kiertää."
Braxin mukaan oikeusministeriössä on valmistumassa opas siitä, miten suomalainen voi ostaa maata Venäjältä. Asiasta on toimitettu taustamateriaalia presidentti Tarja Haloselle.
"Karjalassa ongelmana on, että Venäjällä ei ole tehty päätöstä rajavyöhykkeestä. Olen käynyt asiasta keskustelua oikeusministerikollegani kanssa, mutta asia kuuluu Venäjän presidentille", Brax toteaa.
Brax kertoo, että voisi itsekin harkita kiinteistökauppoja Venäjällä. "Isoäitini on Karjalasta ja kyllä minuakin kiinnostaisivat Matkaselän kiinteistöt, jos Venäjän lainsäädäntö olisi tältä osin selvä. "