Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) sanoo, että Venäjän olisi syytä lykätä aikomustaan nostaa heinäkuun alusta puutulleja. "Näin saataisiin kokonaisuuden kannalta järkevä ratkaisu, johon liittyy myös Venäjän jäsenyys maailman kauppajärjestössä WTO:ssa", Väyrynen sanoo.
Järkisyyt puhuvat sen puolesta, että tulleja ei pantaisi täytäntöön. "Se ei tuo toivottua tulosta Venäjälle itselleen", Väyrynen toteaa ja korostaa, että tulleista perääntyminen on ehto sille, että Venäjän neuvottelut WTO:ssa jäsenyydestä etenevät.
Väyrynen sanoo olevansa yhä varma siitä, että puutulleista löytyy Suomen kannalta siedettävä ratkaisu. Mikä se on, siitä on hänen mukaansa ennenaikaista vielä puhua.
Kuluneella viikolla Brysselissä käydyissä EU:n ja Venäjän välisissä neuvotteluissa ei päästy sopuun. Väyrynen tapaa jo huomenna maanantaina EU:n kauppakomissaari Peter Mandelssonin, jolloin hän kuulee tarkemmin, missä mennään.
Venäjän pääministeri Sergei Fradkov vakuutti Suomessa käydessään, että puutulleista pidetään kiinni.
Väyrynen tarttuu Fradkovin sanoihin, että tullit tulevat voimaan "jossain vaiheessa". Tähän sisältyy viittaus mahdollisuudesta venyttää voimaantuloaikataulua tai muuttaa jollakin tapaa päätöksen sisältöä.
Väyrysen mukaan Suomessa ymmärretään Venäjän pyrkimys kehittää omaa teollisuuttaan, mutta puutullit ovat huonosti valittu keino ja jopa Venäjän omien intressien vastaisia.
"Ne eivät johtaisi toivottuun tulokseen. Siitä olisi vahinkoa myös Venäjälle itselleen. Puun viennin tyrehtyminen vahingoittaisi Venäjän taloutta, kun myyntitulot jäisivät saamatta, syntyisi runsaasti työttömyyttä ja vaivalla rakennetut puunkorjuuorganisaatiot hajoaisivat."
Tulleilla ei ole Väyrysen mukaan merkitystä investointien suuntautumisessa Venäjälle. "Siihen vaikuttavat aivan muut syyt."
Venäjällä nyt
valintatilanne
Venäjän pyrkimys on saada lähiviikkoina WTO-keskusteluissa läpimurto, jotta jäsenyysneuvottelut voisivat edetä.
"Puutullit ovat suurin yksittäinen este neuvottelujen tiellä", Väyrynen toteaa.
Hän muistuttaa kauppapolitiikan yleisestä periaatteesta: kun jotain on sovittu, sopimuksen kanssa ristiriidassa olevat toimet jäädytetään. Nyt Venäjän pitäisi tehdä näin.
"Venäjällä on valintatilanne: haluaako se todella siirtyä markkinatalouteen ja integroitua maailmankaupan järjestelmään vai ei."
Vuonna 2004 Venäjän ja EU:n välillä laaditussa pöytäkirjassa sovittiin puutullien poistamisesta, kun Venäjä on WTO:n jäsen. "Tämän sopimuksen kanssa on ristiriidassa se, että Venäjä on päättänyt asettaa uusia ja korotettuja tulleja heinäkuun alusta."
Ulkomaankauppaministerin mielestä Venäjän mukaan tuloa WTO:hon
pitää vilpittömästi auttaa, mutta sen on ensin täytettävä jäsenyyden ehdot. "Tämä valinta Venäjän on tehtävä nyt."
Lähialueyhteistyö
uusiin raameihin
Lähialueyhteistyöstä Paavo Väyrysellä on uusia visioita ja vaatimuksia: toimintaa pitää laajentaa.
"Sen sijaan, että sitä ruvettaisiin kaventamaan ja supistamaan, lähialueyhteistyötä pitää pyrkiä monipuolistamaan ja turvata sille riittävät voimavarat", Väyrynen linjaa.
Edellisen hallituksen kehyspäätöksen seurauksena lähialueyhteistyön määrärahojen taso putoaisi 20 miljoonasta reiluun 13 miljoonaan euroon.
"Kovin epäilen, onko viisasta supistaa määrärahoja, kun toimintaa pitää kehittää."
Väyrysen visiossa Suomen ja Venäjän kahdenvälinen lähialueyhteistyö kytketään osaksi laajempaa kokonaisuutta.
"Sen muodostavat EU:n ja Venäjän kumppanuussopimus ja siihen liittyvät yhteistyöalat, pohjoinen ulottuvuus, jonka puitteissa toteutetaan kumppanuussopimuksen mukaista yhteistyötä Venäjän kanssa ja ENPI, uusi Euroopan naapuruus- ja kumppanuusyhteistyön rahoitusjärjestelmä. Lähialueyhteistyö tulee kytkeä näihin kolmeen muuhun", Väyrynen esittää.
Hänen mukaansa ENPI- ja lähialuevaroja voitaisiin käyttää siemenrahana laajempien hankkeiden toteuttamiselle samaan tapaan kuin on toimittu Pietarin jätevesi-investoinneissa.
Väyrynen puhuu pitkään jo aiemmin esille nostamastaan Salla-Kantalahti-radan tärkeydestä. Hän kertoo sopineensa juuri liikenneministeri Anu Vehviläisen (kesk.) kanssa, että toteuttamisselvitys päivitetään.
"Hanke voisi toteutua osana pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuutta ja sille voitaisiin saada kansainvälistä rahoitusta.
Väyrynen on myös heittänyt ilmaan täkyn pohjoisen kaasuputkesta. Se kulkisi Pohjois-Suomen ja Ruotsin ja Baltian kautta etelään.
"Aina ei toteudu se, mikä on järkevää. Julkiseen keskusteluun voi kuitenkin aina heittää täkyjä."
Hän korostaa, että vaikka Venäjä-politiikkaa hoidetaan nyt EU:n kautta, rajavaltion täytyy vaalia erityisesti kahdenvälisiä suhteitaan Venäjään.
Näin voidaan myös edesauttaa Venäjän ja EU:n välistä suotuisaa kehitystä.
Suomen oltava
EU:n ytimessä
Onko EU:n vastustajaksi leimattu Paavo Väyrynen kääntänyt kelkkansa unionin suhteen?
"En ole koskaan ollut EU:n vastustaja. Olen aina pitänyt EU:ta hyödyllisenä. Olin aikoinaan sitä mieltä, ettei Suomen olisi kannattanut liittyä unionin, koska meillä oli silloin parempi vaihtoehto. Se on taakse jäänyttä elämää. Nyt käsitellään tulevaisuutta. Suomen pitää olla EU:n uudistaminen ytimessä", Väyrynen sanoo.
EU:n perustuslaista hän toteaa, että jonkinlainen uudistus tarvitaan välttämättä.
"Jos se halutaan nopeasti, täytyy tyytyä siihen, mitä voidaan nopeasti saada aikaan. En ota kantaa siihen, mikä olisi paras. Valtiopäämiehet ovat valintatilanteen edessä tulevan viikon huippukokouksessaan", Väyrynen vastaa väistellen.