Venäjällä järjestetään maan parlamentin eli duuman vaalit joulukuun 2. päivänä, siis kahden viikon päästä. Jo etukäteen vaalien tulosta on pidetty selvänä: voiton vie presidentti Vladimir Putinin tukipuolue Yhtenäinen Venäjä. Sen aito kansansuosio on laajaa, mutta sen lisäksi puolueen suurvoitto pyritään varmistamaan kyseenalaisillakin keinoilla: muun muassa antamalla kilpailijoille vain niukasti näkyvyyttä maan valtakunnallisissa viestimissä. Muunkinlaisia huolestuttavia viestejä Venäjältä on tullut.
Mitä enemmän epäilyksiä vaalijärjestelyihin liittyy, sitä tärkeämpiä ovat riippumattomat vaalitarkkailijat. Perjantaina tullut tieto siitä, että Ety-järjestö ei Venäjän vastahankaisen suhtautumisen vuoksi lähetä vaalitarkkailijoita maahan lainkaan, on raju protesti ja hätähuuto.
Vaikka päätös vetäytymisestä olikin Etyjin, sitä edelsi Venäjän silminnähtävä haluttomuus ottaa järjestön vaalitarkkailijat vastaan. Näiden viisumien saanti viipyi, ja tarkkailuun oli tulossa muun muassa ajallisia rajoituksia. Sopan ovat keittäneet Venäjän viranomaiset. On pakko tehdä sekin päätelmä, että varpaat ovat herkät myös Venäjän johdossa. Ilman sen myötävaikutusta Etyjin tuloa ei olisi näin näkyvästi jarrutettu.
Vuonna 2003 pidetyissä duuman vaaleissa oli eri järjestöjen lähettämänä yhteensä lähes 1 200 ulkomaista vaalitarkkailijaa, pelkästään Etyjillä 410. Nyt Venäjä rajasi kokonaismäärän 330:een, josta Etyjin osuus olisi ollut 70. Sen lisäksi tarkkailijoista on tulossa muun muassa IVY-maista eli eri puolilta entistä Neuvostoliittoa. IVY-maiden tarkkailijajoukon uskottavuutta syö kuitenkin jo alun pitäen se, että IVY-maissa aito demokratia on enemmänkin poikkeus kuin sääntö.
Kremlin lehdistöedustaja Dmitri Peskov totesi muutama päivä sitten, "ettei mikään maa voi sallia ulkomaisia yrityksiä vaikuttaa vaalien tulokseen". Ei pidäkään sallia. Mutta vaalijärjestelyjen on oltava kunnossa. Koko vaalitarkkailun idea on nostaa esiin vaalien toteutuksen epäkohdat, jos niitä on. Väistämätön kysymys kuuluu, että juuri tätäkö Venäjä pelkää.
Ensi vuoden maaliskuussa edessä ovat Venäjän presidentinvaalit, ja niiden vaalitarkkailu koskee Suomea vielä duuman vaaleja enemmän. Näin siksi, että Suomi aloittaa Etyjin puheenjohtajana ensi vuoden alussa. Parhaassa tapauksessa Etyjin vetäytyminen herättää Venäjän niin, että presidentinvaalien tarkkailusta ei tule samanlaista farssia kuin duuman vaaleista. Ainakaan perjantaina mikään ei kuitenkaan viitannut Venäjän havahtumiseen.
paakirjoitus@kaleva.fi