Venäjän historian ja nykypäivän hyvin tunteva Timo Vihavainen uskoo Venäjän ulkoministeriön kommentin liittyvän ennen kaikkea EU:n ulkopolitiikkaan.
Lisäksi hän näkee yhteyksiä Suomessa jälleen voimistuneeseen Karjalan palautuksesta käytävään keskusteluun sekä toisen maailmansodan päättymisen 60-vuotisjuhlaan myöhemmin keväällä.
Kommentin tärkeimmäksi syyksi Vihavainen näkee halun näpäyttää Suomea ja presidentti Tarja Halosta hänen Ranskassa pitämästään puheesta. Siinä Halonen korosti EU:n yhteisen Venäjän-politiikan tärkeyttä.
Venäläisille on Vihavaisen mukaan kuitenkin vastenmielistä, jos EU:n sisälle yritetään luoda yksi rintama Venäjää vastaan.
"Venäläiset eivät voi kuitenkaan sanoa suoraan, etteivät pidä EU:n yhteisestä Venäjän-politiikasta. Silloin voidaan aina jollakin muulla tavalla rakentaa riitaa", toteaa Helsingin yliopiston Renvall-instituutissa Venäjän tutkimuksen professorina työskentelevä Timo Vihavainen.
Tällä kertaa tämä tapa löytyi toisesta maailmansodasta, suomalaisten jatkosodan nimellä tuntemasta ajanjaksosta.
Venäjällä myös haluttaisiin, että toisen maailmansodan päättymisen yhteydessä muisteltaisiin yksinomaan heidän sankaritekojaan, ei kielteisiä asioita, Vihavainen huomauttaa.
Venäjän ulkoministeriön kommentin hyökkäys erillissota-määritelmää vastaan saattaa Vihavaisen mukaan johtua myös siitä, että näin halutaan viedä pohja pois Suomessa voimistuneilta Karjalan palautushankkeilta.
Yrittikö Halonen
nostaa profiiliaan?
Perusteiltaan Venäjän ulkoministeriön kommentti ei Vihavaisen mielestä kestä edes itsensä varassa. Pariisin rauhansopimus kun nimenomaan osoittaa hänen mukaansa, että Suomea kohdeltiin eri tavalla kuin Saksaa.
Vihavainen kiinnittää huomiota myös ulkoministeriön kommentin lauseeseen, jonka mukaan Suomi kuului Hitlerin Saksan liittolaisiin ja vastaa osaltaan sodasta.
"Mistään ei varmaan ole kuitenkaan löydetty mitään liittosopimusta. Suomi ei myöskään vastaa sodasta samalla tavalla kuin Saksa", Vihavainen sanoo.
Hän myös painottaa, ettei Pariisissa järjestetty aikanaan historian tutkijoiden, vaan nimenomaan voittajavaltojen kokous.
"Mutta sielläkin selvästi tunnustettiin Suomen toisenlainen rooli kuin Saksan", Vihavainen toteaa.
Mutta miksi presidentti Tarja Halonen otti jatkosotateeman esille Ranskan-vierailullaan?
"Tämä on puhdasta spekulaatiota, mutta ehkä Halonen halusi nostaa profiiliaan. Jotkuthan ovat asettaneet kyseenalaiseksi hänen kykynsä hoitaa ulkopolitiikkaa", Vihavainen aprikoi.