Äärimmäisen uhanalaiseksi Suomessa luokiteltu valkoselkätikka havaittiin 29.10. Pyhäjoella. Seuraavana päivänä samanlainen siivekäs nähtiin Raahessa ja sitä seuraavana päivänä Oulussa.
Syksyn mittaan valkoselkätikasta on tehty Pohjois-Pohjanmaalla jo kymmenen havaintoa. Mistä näitä tikkoja oikein tulee?
"Idästä", tiivistää suunnittelija Timo Laine Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluista. Laine vastaa valkoselkätikan valtakunnallisesta seurannasta ja määrittelee nyt koetun vaelluksen huikeaksi.
Itse asiassa vaellus alkoi jo vuosi sitten, jolloin valkoselkätikkoja alkoi näkyä runsaasti vakituisen pesimäalueen ulkopuolella.
Syksyn 2008 saldo Pohjois-Pohjanmaalla oli 12 havaintoa. Aiempia 2000-luvun havaintoja maakunnasta on yhteenlaskettuna vain kymmenkunta, ja 1990-luvun summa on sama.
Valkoselkätikka on heti itärajan takana Karjalan Kannaksella paljon yleisempi kuin Suomessa. Tästä vaellusalkuperästä on myös todisteita. "Viime keväänä Ruotsissa, Luulajasta sata kilometriä lounaaseen, havaittiin Kannaksella rengastettu tikka", Laine kertoo. Osa vaeltajista saattaa olla kotoisin vielä Kannasta idempää.
Kahden peräkkäisen hyvän vaellussyksyn selitys voi Laineen mukaan olla se, että nyt nähtävät tikat ovat jo vuosi sitten liikkeelle lähtenyttä vaellusaaltoa.
Vaelluksen syy on hämärän peitossa.
"Yleensä vaelluskäyttäytymisen syynä on erittäin hyvä pesimätulos, jonka seurauksena reviireistä tulee pula ja nuoret linnut joutuvat siirtymään muualle", Laine kertoo.
Toinen yleinen syy vaelluksille on huono ravintotilanne. Laine ei pidä tätä selitystä uskottavana, sillä valkoselkätikka syö toukkia, eikä tästä ravinnosta tule helposti pulaa.
Vaellus korostuu rannikolla, missä linnut meren kohdatessaan jatkavat usein matkantekoa rantaseutuja pitkin.
"Tikat vaeltavat Suomen yli leveänä rintamana, jolloin sisämaassa ei vaellusta niin helposti huomaa", Laine kuvaa.
Toisaalta rannikolla on paljon muutontarkkailussa viihtyviä lintuharrastajia, jolloin tikat myös havaitaan hyvin.
Se ainakin on varmaa, että vaellustikat ovat olleet piristysruiske Suomen harvalukuiselle valkoselkätikkakannalle. Viime kesänä valkoselkätikan pesintöjä varmistui Suomessa 84, missä on Laineen mukaan toistakymmentä pesää lisäystä vuoteen 2008 verrattuna.
"Ja melkoinen määrä jäi löytymättä", Laine lisää. Tutkijoiden tietoon tuli lähes 160 lupaavaa paikkaa, missä havaittiin kaksi tikkaa sopivassa pesimäympäristössä.
"Tikkoja nähtiin kymmenissä paikoissa, joissa niitä ei ole koskaan aiemmin tavattu", Laine kuvaa vaelluksen seurauksia. "Erittäin mielenkiintoinen ilmiö", tutkija pohtii.