Talouden tulonmuodostusta kuvaava bruttokansantuote eli bkt kääntyi Venäjällä tänä vuonna vahvasti miinukselle. Pudotusta on tapahtunut 3,8 prosenttia. Bkt:n mittava lasku selittyy pitkälti raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen romahduksella. Venäjän kokonaisviennistä peräti kaksi kolmasosaa on raakaöljyn, öljytuotteiden ja maakaasun varassa.
Venäjän talousministeriö ennustaa talouden kasvavan ensi vuonna 0,7 prosenttia. Tähän pääsy edellyttää kuitenkin öljyn hinnan tuntuvaa nousua. Sitä ei ole näköpiirissä. Niinpä kansalaiselle on luvassa vyön kiristystä, ja yhä useamman otaksutaan putoavan köyhyysrajan alapuolelle. Valtiolla on edessään budjetin uudelleenrakentaminen.
Vuosikymmenten kokemus osoittaa, että öljyn maailmanmarkkinahinnan kehitystä on vaikea ennakoida. Tällä hetkellä käyrä sojottaa alaspäin. Venäjän valtion budjetti on rakennettu sen varaan, että Pohjanmeren öljylaadun Brentin hinta on 50 dollaria barrelilta, kun se nyt on reilusti alle 40 dollaria. Hurjimpien arvioiden mukaan öljyn hinta saattaa pudota peräti 20 dollariin. Tosin tämä on vain yksi ennuste muiden joukossa.
Venäjän perusongelma on viennin yksipuolisuus. Vienti koostuu lähes yksinomaan alhaisen jalostusarvon raaka-aineista.
Vaikka Venäjä on muuttunut monella tavalla sitten Neuvostoliiton aikojen, talouden rakennetta vaivaa sama yksipuolisuus, raaka-ainekeskeisyys. Niin paljon kuin talouden uudistamisesta onkin puhuttu, sanoja ei ole kyetty muuttamaan teoiksi.
Öljyn alhainen hinta on näkynyt ruplan kurssin voimakkaana liikehdintänä ja valtion siihen kohdistamina tukitoimina. Kun vuosikaudet dollarilla sai 30–35 ruplaa, kurssi on heilunut viime aikoina 50 ja sadan ruplan välimaastossa.
Ruplan kurssin heikkenemisellä on suoria vaikutuksia Suomeen. Venäläisten turistivirrat ovat hiipuneet, samoin kaupankäynti kulutuskysynnän supistuessa. Räikein esimerkki tästä on kauppahuone Stockmann, joka on joutunut lopettamaan useita tavaratalojaan Moskovassa ja Pietarissa.
Kaupankäyntiin ovat vaikuttaneet Venäjälle Krimin valtauksen ja Ukrainaan suuntautuneiden sotilaallisten operaatioiden vuoksi asetetut pakotteet. Etenkin elintarvikevienti on kärsinyt tästä.
Pakotteet ovat hidastaneet Venäjän kykyä uudistua, sillä välttämättömiä investointeja on vaikea tehdä ilman yhteistyötä Euroopan ja Yhdysvaltain yritysten kanssa.
Venäjällä on ollut mittavat reservirahastot, joita on kartutettu talouden kasvaessa ja öljyn hinnan ollessa korkealla. Ne ovat kuitenkin hupenemassa.
Vaikka taloudessa on tehty kipeitä leikkauksia, jotka koskettavat tavallisia kansalaisia sekä eritoten koulutusta ja tieteen tekemistä, yhden sektorin, sotilasmenojen, on annettu kasvaa.
Presidentti Vladimir Putinin omaksuma politiikka pitänee huolen, että sotalaitos saa osansa, vaikka kaikesta muussa jouduttaisiinkin leikkaamaan kovalla kädellä.
Pääkirjoitus