Vuosi päättyy vasta kahden viikon kuluttua, mutta Venäjän talouseliitti on jo alkanut summata vuoden lukuja. Se ei ole kovin mukavaa puuhaa. Venäjän talouskriisin ensimmäinen kokonainen kalenterivuosi ei ollut helppo.
Valtion tahot ja Venäjän tilastokeskus virallistavat tiedot vasta vuodenvaihteessa, mutta talouden tappioita voi jo listata: noin 3,8 prosentin pudotus maan bruttokansantuotteeseen, inflaatio lähes 12,2 prosentissa, ruplan kurssin keskiarvo rähmällään, ja yhä useampi venäläinen köyhyysrajan alapuolella.
Arvailua öljyllä
Venäjän talouden lyhyen aikavälin ennustuksissa on yksi muuttuja yli muiden: Venäjälle elintärkeä öljyn hinta voi heilahdella nopeasti.
Maltilliset analysoijat uskovat, että öljyn hinta pysyy matalana, muttei lähde hurjaan syöksyyn. Vaikka barreli Brent-raakaöljyä maksoi alkuvuodesta 56 dollaria ja nyt noin 36,50 dollaria, esimerkiksi valtion öljyjätti Rosneft on laskenut alkavan vuoden budjettinsa 45 dollarin barrelihinnan mukaan.
Siitä kaikki ovat samaa mieltä, että Venäjän valtion ensi vuoden budjetti on epärealistinen. Eikä ihme, sillä budjetti on laskettu toiveikkaasti, 50 dollarin barrelihinnan mukaan.
Nykysuunnitelman mukaan valtiolle kertyisi ensi vuonna menoja 15,9 biljoonaa ruplaa ja tuloja 13,6 biljoonaa, mutta öljyn nykyhinnalla tulot jäävät paljon tavoitteesta.
Vaikka valtio suunnittelee myyvänsä osan Rosneftista ensi vuonna saadakseen lisätuloja, lisää leikkauksia on luvassa. Esimerkiksi palkkojen indeksikorotukset voidaan unohtaa.
- On päivän selvää, että budjettia pitää muuttaa kesken vuotta, arvioi Carnegie-keskuksen talousanalyytikko Andrei Movtsan.
- Mutta valitettavasti se ei auta yhtään mitään, hän jatkaa.
Movtsanin mukaan budjetti on kokonaisuudessaan näyte talouspolitiikan epäonnistumisesta.
Presidentti Vladimir Putin kuitenkin uskoo, että talouskriisin pahin alho on jo koluttu. Presidentti julisti vuotuisessa lehdistötilaisuudessaan viime viikolla, että synkin vaihe on jo ohi.