Venäjän talous hyvässä vauh­dis­sa

Venäjästä on uudelleen tulossa Suomelle tärkeä kauppakumppani ja maa on nousemassa Suomen tärkeimpien vientimaiden joukkoon. Venäjän taloudesta puuttuu kuitenkin selkeä kasvukannustin eikä maan bisnes-ympäristö ole vielä riittävän turvallinen läntisille investoijille.

Venäjästä on uudelleen tulossa Suomelle tärkeä kauppakumppani ja maa on nousemassa Suomen tärkeimpien vientimaiden joukkoon. Venäjän taloudesta puuttuu kuitenkin selkeä kasvukannustin eikä maan bisnes-ympäristö ole vielä riittävän turvallinen läntisille investoijille.

Suomen Pankin johtokunnan jäsen, pankinjohtaja Sinikka Salo ottaa esimerkiksi Viron, Latvian ja Liettuan, jotka muiden entisten sosialistimaiden tavoin ovat lähes kymmenen vuoden ajan määrätietoisesti täyttäneet eurooppalaisten järjestöjen kuten EU:n jäsenyysvaatimuksia.

"Politiikka on ollut pitkäjänteistä, johdonmukaista ja kokonaisvaltaista. Kansakunnalla on ollut tavoite, jota kohti on pyritty yhteisin voimin. Johdonmukainen politiikka on ollut hyvä ympäristö taloudelliselle toiminnalle", painotti Salo Rakennusinsinööripäivillä torstaina.

Salon mukaan Venäjältä on puuttunut samanlainen selkeä tavoite, "paluu takaisin vanhan Euroopan yhteyteen", mikä EU-jäsenyyttä hakevilla itäisen Keski-Euroopan mailla on ollut.

Hän muistuttaa Venäjän ja EU.n keskinäisten taloussuhteiden tärkeydestä. "EU:n laajentumisen jälkeen puolet Venäjän viennistä menee Euroopan unioniin."

Venäjän talous on kasvanut voimakkaasti vuodesta 1999 lähtien. Kasvun moottorina on ollut ruplan aliarvostus läntisiin valuuttoihin ja korkeat vientihinnat erityisesti öljytuotteissa.

Vienti Venäjälle kasvaa 20 prosenttia


EU:n komissio arvioi, että Venäjän kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 3,5 -4 prosenttia.

Salon mukaan Venäjän talous voisi kasvaa enimmillään noin viisi prosenttia vuodessa, mutta se vaatisi investointiasteen huomattavaa nostamista.

"Suomen Pankissa tehtyjen laskelmien mukaan investointiaste pitäisi nostaa nykyisestä vajaasta 20 prosentista noin 30 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen", arvioi Salo.

Hänen mukaansa nopeammallakin kasvuvauhdilla kestäisi yli 20 vuotta, ennen kuin Venäjän taloudellinen merkitys kasvaisi edes kymmeneen prosenttiin suhteessa EU:n kokonaistuotantoon.

Salo arvioi, että Suomen kokonaisvienti kasvaa tänä vuonna vain pari prosenttia, mutta vienti Venäjälle lisääntyy 20 prosenttia.

"Venäjä on noussut tärkeimpien vientimaittemme joukkoon."

Venäjän pitäisi
nostaa energian hintaa


Salon mukaan on hyvin mahdollista, että Venäjä liittyy globalisaation, maapalloistumisen, suuriin voittajiin Kiinan, Intian ja vaikkapa Baltian maiden ohella.

"Kaikki riippuu siitä, miten Venäjä pystyy hyödyntämään mahdollisuutensa. Paljon on uudistettu, mutta paljon on vielä uudistamatta."

Salo muistuttaa, että energia on Venäjän sisällä lähes ilmaista. "Se johtaa voimavarojen haaskaamiseen, energian - varsinkin kaasun ja sähkön - tuotantokyvyn rapautumiseen ja jatkuviin vaikeuksiin ulkomaankaupassa, kun halvalla energialla tuotetut vientitavarat kohtaavat polkumyyntisyytöksiä."

"Niin teollisuuden, kuntien kuin kotitalouksienkin käyttämän energian hintoja täytyisi nostaa, muuta vaihtoehtoa ei ole sen enempää ekologian, talouden kuin pidemmällä aikavälillä hyvinvoinninkaan kannalta."

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL palkitsi Vuoden 2002 rakennusinsinöörityönä torstaina Turun Hansa-korttelissa sijaitsevan Kiinteistö Oy St. Erikin pelastamisen.

Ilmoita asiavirheestä