Nokia: Täl­lai­nen on yhtiön yli 60-vuo­ti­nen his­to­ria Oulussa

koronarokote: Oulu aloit­taa kol­man­sien ro­ko­te­an­nos­ten an­ta­mi­sen kai­kil­le yli 18-vuo­tiail­le

Mainos: Anna lah­jak­si pai­kal­li­sym­mär­rys­tä. Tutustu Kalevan joulun ti­laus­tar­jouk­siin klik­kaa­mal­la tästä.

Venäjän suur­val­ta-ase­ma lepää hu­te­ral­la poh­jal­la

Venäjä on globaalissa mittakaavassa laskeva suurvalta. Venäjältä puuttuu ystäviä, vaikutuspiiri ja niin sanottua pehmeää valtaa. Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin erikoistutkija Henrikki Heikka.

Ranskan presidentti Jacques Chirac luetaan EU:n nykyjohtajista ainoaksi Vladimir Putinin ymmärtäjäksi.
Ranskan presidentti Jacques Chirac luetaan EU:n nykyjohtajista ainoaksi Vladimir Putinin ymmärtäjäksi.
Kuva: YURI KOCHETKOV

Venäjä on globaalissa mittakaavassa laskeva suurvalta. Venäjältä puuttuu ystäviä, vaikutuspiiri ja niin sanottua pehmeää valtaa. Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin erikoistutkija Henrikki Heikka.

"Venäjän työikäisen väestön määrä on nopeassa laskussa, Venäjän talouden koko ei parhaassakaan tapauksessa riitä suurvallalle, Venäjän ydinasepelote on rapautumassa, Naton laajentuminen nakertaa Venäjän aluepuolustuksen uskottavuutta ja Venäjältä puutuvat vahvat liittolaiset", Heikka kirjoittaa kesäkuussa julkaistussa Ulkopoliittisen instituutin artikkelissa.

Venäjän talouden koko ei Heikan mukaan koskaan nouse lähellekään länttä.

Venäläisten bruttokansantuote per asukas tulee ennusteiden mukaan olemaan vuonna 2050 alle puolet amerikkalaisten tasosta, noin 57 prosenttia ja 63 prosenttia saksalaisten tasosta.

"Venäjän pyrkimys kuroa umpeen elintasokuilu lännen kanssa lähivuosikymmenien aikana on hataralla pohjalla, samoin kuin unelmat suurvaltaroolista. Venäjän kannalta realistisempaa olisi tavoitella edes samankokoista poliittista roolia kuin on Meksikolla tai Indonesialla, jotka molemmat ovat todennäköisesti Venäjää suurempia toimijoita vuonna 2050."

Heikka myöntää, että Venäjä on tehnyt paluun suurvaltapolitiikkaan. Taustalla on Venäjän nopea talouskasvu ja Venäjän keskeinen rooli Euroopan energiatoimittajana.

Venäjän roolia on vahvistanut vallan keskittyminen presidentti Vladimir Putinille ja hänen lähipiirilleen.

Tämän valtakeskittymän mahdollisia vaikutuksia kansainväliseen politiikkaan ei Heikan mukaan pidä aliarvioida.

Hän muistuttaa, että Venäjän valtion kontrolloima energiajätti Gazprom kuuluu pörssiarvolla mitattuna maailman arvokkaimpien yritysten joukkoon.

"Jos ennustuksiin Venäjän poliittisen kulttuurin kehityksestä vielä liitetään oletus Venäjän ja sen länsinaapurien taloudellisen integraation entistä suuremmasta syvenemisestä lähitulevaisuudessa, saadaan aineksia skenaarioilla, joissa on yhtenevyyksiä tsaarin vallan ja kylmän sodan vuosiin", Heikka kirjoittaa.

"Suurvaltarooli edellyttää paitsi vakaata väestöpohjaa, rahaa ja raakaa voimaa, myös kansainvälisen yhteisön tunnustusta ja mielellään ihailuakin", Heikka korostaa ja arvioi, että Venäjältä puuttuu "pehmeän vallan" komponentti.

Putinin lähimpiä "ystäviä" tällä hetkellä ovat paarialuokan johtajat kuten Uzbekistanin Islam Karimov, Venezuelan Hugo Chavez, Valko-Venäjän Aljaksandr Lukashenko ja Hamasin johto.

Putinin ainoat ymmärtäjä EU:ssa, Saksan Gerhard Schröder ja Italian Silvio Berlusconi, eivät enää ole vallassa, ja Irakin sodan aikainen liittolainen Ranskan Jacques Chirac alkaa olla poliittinen ruumis.

Myöskään Washingtonissa Putinin tuki terrorisminvastaisessa sodassa ei riitä Heikan mukaan syyksi vaieta Putinin hallinnon kasvavasta autoritäärisyydestä.