Euroopan unionin laajetessa Baltiaan ja Puolaan Itämeri muuttuu EU:n ja Venäjän "sisämereksi". Ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin (r.) mielestä onkin luonnollista odottaa, että Venäjä seuraa EU:ssa määriteltyä tavoitetasoa meriturvallisuuden parantamisessa.
"Itämeren meriturvallisuus paranee vain sopimalla sitä edistävistä toimista. Tämän työn painopiste on nyt selvästi siirtynyt IMO:n puitteissa tapahtuvaan vaikuttamiseen. Toivomme kaikilta osapuolilta rakentavaa suhtautumista", Enestam sanoi Itämeren alueen parlamentaarikkojen konferenssissa Oulun yliopistolla maanantaina.
Meriturvallisuutta korostettiin myös EU:n ja Venäjän viime toukokuussa pidetyn huippukokouksen julkilausumassa, jossa tunnustettiin kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n keskeinen rooli.
Ympäristölainsäädäntö yhdenmukaiseksi
Viron ulkoministeri, Itämerineuvoston puheenjohtaja Kristiina Ojuland kertoi maansa sitoutuneen Itämeren julistamiseen erittäin herkäksi merialueeksi. Itämeren status on tarkoitus virallistaa ensi vuonna.
"Kaikki Itämeren maat, paitsi Venäjä, ovat hyväksyneet tämän. Toivonkin, että erilaiset ystävämme liittyisivät mukaan", Ojuland totesi hienovaraisesti.
Itämeren saastumisen torjuntaan keskittyneen HELCOMin ministerikokouksessa Kööpenhaminassa sovittiin vuonna 2001, että rantavaltiot edellyttävät kaksoisrunkoisten alusten käyttöä öljynkuljetuksessa IMO:n tavoitevuotena 2015. HELCOM-ytimessä on Suomen lisäksi Tanska, Viro, Euroopan yhteisö, Saksa, Latvia, Liettua, Puola, Venäjä ja Ruotsi.
EU on jo kieltänyt raskaimpien öljylaatujen kuljettamisen yksirunkoisilla tankkereilla ja unionissa luovutaan yksirunkoisten öljyalusten käytöstä 2010 mennessä.
Ojuland pitää Venäjän ja EU:n ympäristölainsäädännön yhdenmukaistamista tärkeänä tavoitteena.
"Vuosikymmen sitten Viro oli viimeksi Itämerineuvoston puheenjohtajana. Sen jälkeen on tapahtunut suuria muutoksia. Nyt neuvosto kattaa kaikki valtiollisen toiminnan ulottuvuudet, ja alueellinen yhteistyö on kypsynyt", Ojuland kiitteli.
Haavoittuva meri
Ympäristöministeri Enestam muistutti, että lähes suljettuna, matalana ja kylmänä murtovesialtaana Itämeren ekosysteemi on ehkä maailman meristä haavoittuvin.
"Itämeren vakavimmat ongelmat ovat ravinteiden ylikuormituksesta johtuva rehevöityminen ja lisääntyvien öljykuljetusten aiheuttama onnettomuusriski. Rehevöitymisen näkyvinä esimerkkeinä ovat lähes jokakesäiset runsaat leväkukinnat sekä rantojen ja kalaverkkojen limoittuminen. Öljyalusten onnettomuuksista ja laivojen tahallisista öljypäästöistä on viime aikoina saatu aivan liian monta esimerkkiä."
Suomenlahden öljykuljetusten on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2010 mennessä nykyisestä noin 70 miljoonasta tonnista.
"Riskiä lisäävät erityisesti Suomenlahdella matalat ja ahtaat väylät ja talven vaikeat jääolosuhteet. Iso öljyonnettomuus olisi katastrofi missä tahansa Itämerellä", Enestam varoitti.
Enestam toivoi, että kaikki alueen maat vähentäisivät pikaisesti ravinnepäästöjään Itämereen.
"Kuljetusalusten teknistä tasoa ja kuljetusturvallisuusjärjestelmiä on nykyisestä parannettava niin nopeasti kuin kansainvälisellä yhteistyöllä on mahdollista. Myös öljyntorjuntakapasiteettia on parannettava, etenkin Venäjällä ja EU:hun liittyvissä maissa."
Suomen hallitus hyväksyi vuosi sitten periaatepäätöksen Itämeren suojeluohjelmasta, jota on Enestamin mukaan toteutettu tehokkaasti. Erityisesti varaudutaan öljyvahingon torjuntaan talvioloissa.
Suomi tukee kymmenellä miljoonalla eurolla kansainvälistä hanketta Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakentamiseksi. Enestam pitää puhdistamoa Suomenlahden kannalta kuitenkin vain osaratkaisuna.