Venäjällä jo muutama vuosi sitten alkanut rajavalvontajärjestelmän uudistaminen supistaa rajamiesten määrän puoleen. Neuvostovallan peruna pääosa joukoista on ollut varusmiehiä, mutta nyt he korvataan kokonaan ammattihenkilöstöllä. Samalla rajan vartioinnissa lisätään tekniikan käyttöä ja liikkuvuutta. Suomessa ei uskota, että järjestelmän uusiminen aiheuttaisi välittömästi huolia itärajan turvallisuudelle.
Venäjällä on ollut Suomen vastaisella rajalla vartijoita 13 500 miestä. "Vartijoiden kokonaismäärä on supistunut huomattavasti, mutta ammattitaito kasvanut", kertoi Kainuun rajavartioston komentaja, eversti Arto Niemenkari.
Niemenkarin mukaan Venäjällä todettiin se, että rajavartiointi on työtä, mitä varusmiehet eivät voi tehdä. "Rajamiehen työ vaatii tänä päivänä paljon lainsäädännön hallintaa ja siinä on myös entistä enemmän rikostorjuntaan liittyviä elementtejä."
Venäjällä puretaan Niemenkarin mukaan nyt neuvostovallan ja kylmän sodan aikaista järjestelmää. Ammattitaidon kehittämisen lisäksi rajavalvontaa parannetaan lisäämällä tekniikkaa ja liikkuvuutta.
Venäjä on jo lakkauttanut puolet Suomen rajan vastaisista asemista. "Oulun läänin rajalla merkittävimmät supistukset on jo tehty. Kalevalan rajavartio-osastosta ovat poistuneet viimeisetkin varusmiehet ja siellä on nyt ammattihenkilöstö", Niemenkari kertoi.
Venäläisiltä saadun tiedon mukaan heillä on Oulun läänin rajalla nyt kolme asemaa: Pääjärvellä, Kalevalassa ja Kostamuksessa. "Siellä on samat lähtökohdat kuin meilläkin. Rakennus ei valvo mitään ja on ylläpidettävä. Yhden pienen aseman resursseista saattaa pääosa mennä kiinteistön huoltoon, mikä ei tuota ollenkaan rajaturvallisuutta."
Vakaa tilanne
Suomalaiset pitävät tilannetta itärajalla yhä vakaana. "Totta kai on selvää, että kun järjestelmä ohenee Venäjän puolellakin, niin mahdollisuudet luvattomaan rajanylitykseen kasvavat joissakin paikoissa. Laiton toiminta kohdistuu yleensä rajanylityspaikoille ja siellä valvonta on entistä tehokkaampaa. Kainuun alueella suuret erämaat ovat jo sinällään hyvä rajanvartija."
Niemenkarin mukaan venäläiset ovat koko uudistamishankkeen aikana pitäneet suomalaiset hyvin tietoisina siitä, mitä tulee tapahtumaan. Kummankin maan korkeimmat rajaedustajat tapaavat vuosittain pari kertaa. Rajavaltuutetut tapaavat useita kertoja kuukaudessa. Torstaina maiden rajavaltuutetut sekä poliisin ja tullin edustajat kokoontuivat Kuusamossa. "Oulun läänin itärajalla ollaan varsin levollisin mielin. Tietysti meidän pitää yhdessä tarkkaan arvioida, millaisia riskejä Suoperän rajanylityspaikan avaamisella Kuusamossa tulee olemaan."
Oulun läänin itärajalla Venäjällä oli asemia parhaimmillaan 25. Lapin läänin rajaa on vartioitu 17 asemalla, joista nyt kahdeksan on jäljellä. Lakkautetut asemat ovat sijanneet korvessa ja jäljelle jääneet teiden varsilla. Viimeiset varusmiehet poistuvat asemilta kuun vaihteessa.
"Suurta aihetta ei meillä huoleen ole, mutta tilannetta on seurattu tarkkaan. Nyt voi olettaa, että rajavartioinnin taso nousee, jos asemille saadaan riittävästi ammattihenkilöstöä", kertoi apulaiskomentaja Janne Mattila Lapin rajavartiostosta.