Suomen ja Venäjän rajametsien rakenteessa on selviä eroja. Suomen puolella puuston keskitilavuus on jopa kolmanneksen alhaisempi kuin Venäjän puolella. Ero johtuu Suomen tehokkaammasta metsätaloudesta. Venäjän rajametsissä on lisäksi enemmän lahopuuta, metsien ikävaihtelu on suurempi ja erilaisia kääpä- ja sammallajeja on runsaammin. Tulokset perustuvat Venäjän Mujejärven piirissä Lieksan ja Nurmeksen kohdalla tehtyyn vertailuun.
-- Luonnon perusrakenne on sama, mutta esimerkiksi kaikki Suomen puolen valuma-alueiden vesistöt todettiin häiriintyneiksi ojitusten ja hakkuiden vuoksi. Metsätalouden kuormittamia järviä oli Suomessa viisi ja Venäjällä kaksi. Kaikkiaan tutkittiin 17 järveä rajan molemmin puolin, kertoo vanhempi tutkija Anneli Uotila Joensuun yliopiston Mekrijärven tutkimusasemalta.
Metsä-, suo- ja vesiluonnon eroja selvitettiin EU-rahoitteisessa Karhukolmio-tutkimushankkeessa, jonka tärkein tavoite oli kerätä tietoa luonnonvarojen käytön suunnittelua ja viranomaistyötä varten. Tutkimuksessa selvitettiin miten ihmistoiminta näkyy käsiteltyjen ja käsittelemättömien vertailualueiden ominaisuuksissa. Lähes luonnontilainen Karhukolmion alue sijaitsee Vuoksen vesistöalueen latvoilla. Luonnon ominaisuuksia verrattiin käsiteltyihin alueisiin Suomen puolella lähellä rajaa.
-- Venäjän Karhukolmion alueen metsät on poimintahakattu 40--50 vuotta sitten samalla tavalla kuin Suomen puolella luonnontilaisen kaltaiset metsät suojelualueilla, Uotila kiteyttää.
Puustomittauksia ja kasvillisuuden lajistoinventointeja tehtiin kaikkiaan 78 koealalla. Suoluonnossa tai veden laadussa ei havaittu suuria eroja, mutta pohjaeläimissä eroja löytyi.