heino.ylisipola@kaleva.fi
Hallituksella tasan kaksi kuukautta aikaa selvittää Venäjän ja Suomen välinen puutulliasia. Jos ratkaisua ei synny, Venäjä nostaa pyöreän puun vientitullin neljästä vähintään kymmeneen euroon kuutiolta heinäkuun 2007 alusta. Samalla haapa tulee tullimaksujen piiriin.
Venäjä nostaa puutulleja tasaisen tappavalla tahdilla niin, että vuoden 2009 alusta vientitulli on vähintään 50 euroa kuutiolta. Se tarkoittaa, että puun tuonti loppuu Venäjältä.
Pääministeri Matti Vanhasen ykköshallitus aloitti asiasta neuvottelut Venäjän viranomaisten kanssa ja kakkoshallitus jatkaa niitä. EU:n komissiokin yrittää muistuttaa, että puutullit eivät edistä Venäjän pääsyä jäseneksi Maailman kauppajärjestöön, WTO:hon. Onneksi pienellä Suomella on nyt jonkinlainen selkänoja Brysselissä ja asioista pystytään puhumaan niiden oikeilla nimillä.
Metsäteollisuus arvioi, että Venäjä saa pyöreän puun viennistä Suomeen noin puolen miljardin euron vientitulot.
Viime vuonna Venäjältä tuli puuta kaiken kaikkiaan noin 17 miljoonaa kuutiota. Se on lähes neljännes Suomen vuotuisesta puun käyttömäärästä, joka on liki 60 miljoonaa kuutiota.
Teollisuus joutuu nyt kääntämään katseensa Suomen metsiin ja joka kolkkaan. Metsäammattilaiset arvioivat, että omista hakkuumahdollisuuksistamme jää käyttämättä noin 10-15 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Omien hakkuiden kasvattaminen ei riitä täysin korvaamaan puuntuontia Venäjältä. Lisäksi teollisuus pelkää, että metsänomistajat käyttävät tilannetta hyväkseen eli raakapuun hinta kohoaa pilviin, kun kilpailevaa tuontia ei ole. Metsäjohtajat toivovat, että puunmyyjät muistaisivat ´kohtuullisen riiston periaatteen´, muuten paperi- tai sellutehdas pitää laittaa pakettiin ja kärrätä Suomesta pois.
Tullimaksujen nostot ovat siinä mielessä ymmärrettäviä, että maa haluaa suomalaisia ja kansainvälisiä metsäyhtiöitä investoimaan Venäjän maaperälle. Paperista saa paremman vientihinnan kuin raakatukista. Mikään maa ei halua pysyä pelkkänä raaka-aineen viejänä. Puuntuojat kuitenkin muistuttavat, että Venäjän hakkuista yli puolet on kuitupuuta, jolle maassa ei ole käyttöä.
Venäjä saa valtavia tuloja öljyn ja kaasun viennistään eikä rahatulvalle ole loppua näkyvissä, siksi muutaman sadan miljoonan euron puunvientitulojen menetykset eivät paina kokonaisuudessa yhtään mitään. Toisekseen energian kauppa käy niin hyvin, että Venäjällä ei ole mitään erityisempää tarvetta kiirehtiä WTO-jäsenyyttään.
Metsäteollisuus on jo laskenut, että jos Venäjän tuontia vastaava puumäärä hakattaisiin Suomesta, tietäisi se 4 000-6 000 henkilötyövuotta eri puolille Suomea eli työtä erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomeen. Verotuloja lasketaan kertyvän 120 miljoonaa euroa nykyistä enemmän.
Ei siis niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Jos ja kun puuta pitää saada Suomesta hyvin paljon enemmän kuin nyt, pitää maan infraverkostoa eli teitä, rautateitä ja vesiväyliä kunnostaa ja vahvistaa.
Muutaman vuoden päästä näemmekin käytössä tie- ja rataosuuksia, jotka vielä tänä kesänä kasvavat pajukkoa ja horsmaa. Tulevaa enteillen Metsähallitus kertoi alkuviikosta, että se sijoittaa 30 miljoonaa euroa metsäteiden perusparannustöihin.
Suomi haluaa kasvattaa yhä lisää bioenergian käyttöä, vaikka olemme EU-maiden kolmonen uusiutuvien energialähteiden käytössä. Edelle menevät vain Latvia ja tietenkin Ruotsi. Bioenergiakin lähtee metsästä voimalaitoksille kumipyörillä, siksi väylien parantaminen on hyvin järkevää.