Maailman suurimman metsävaltion Venäjän puukauppa on lähivuosina suurten muutosten edessä, sillä maan erittäin sirpaleisen puukauppajärjestelmän arvioidaan keskittyvän voimakkaasti.
Nykyisellään Venäjällä on on peräti kymmeniätuhansia hakkuuyhtiöitä, kun lähes joka kylässä on omansa. Metsäjätti UPM:n Venäjän-tuntijat arvioivat, että hakkuuyhtiöiden määrä vähenee selvästi muun muassa maaseutuväestön ikääntymisen ja puunkorjuun koneistumisen seurauksena.
-- Viiden vuoden kuluttua hakkuuyhtiöitä on merkittävästi vähemmän kuin nyt, UPM:n Venäjän puunhankintatoiminnasta vastaava metsäpäällikkö Juhani Hongisto sanoi yhtiön Helsingissä järjestämässä toimittajatapaamisessa.
Hakkuuyhtiöt ovat Venäjän puukaupassa avainasemassa, sillä Venäjän valtio omistaa maan metsät sataprosenttisesti. Valtiovalta vuokraa talousmetsiä hakkuuyhtiöille.
Markkinoiden sirpaleisuutta kuvaa se, että Venäjällä on vain noin kymmenen yhtiötä, joiden vuotuinen hakkuumäärä ylittää puoli miljoonaa kuutiometriä, kun taas koko maan vuotuinen hakkuumäärä liikkuu noin 150 miljoonassa kuutiometrissä.
UPM ei suurpelaajaksi
UPM osti viime marraskuussa Venäjältä oman hakkuuyhtiön Tihvinsky Komplexny Lespromhozin. Neuvostoaikana perustettu ja vuonna 1992 yksityistetty hakkuuyhtiö työllistää peräti noin 600 henkeä, mikä johtuu paljolti venäläisen puunkorjuun työvoimavaltaisuudesta.
Venäläisessä mittapuussa Tihvinsky on hakkuualan suuryhtiö, sillä suurin osa hakkuuyhtiöistä on pieniä, vain muutaman hengen yrityksiä.
Metsäjohtaja Jaakko Sarantolan mukaan UPM:n tarkoituksena ei ole ryhtyä suurpelaajaksi Venäjän puumarkkinoilla, vaan yhtiö haluaa ensisijaisesti varmistaa hyvälaatuisen puun saannin Venäjältä, oppia maan toimintatapoja ja kehittää metsien kestävää käyttöä Venäjällä.
Sarantolan mukaan UPM ei myöskään aio tehostaa rajusti Tihvinskyn toimintaa, vaan yhtiön henkilöstömäärä laskee lähinnä luonnollisen poistuman mukaisesti.
Pietarin itäpuolella Tihvinässä toimivan hakkuuyhtiön hakkuumääriä voidaan Sarantolan mukaan kuitenkin reilusti kasvattaa nykyisesti toimintaa tehostamalla.
Viidesosa Venäjältä
Suomen metsäteollisuus tuo noin viidesosan tarvitsemastaan puusta Venäjältä. Myös UPM:n vuotuisesta puutarpeesta suunnilleen viidesosa eli noin neljä miljoonaa kuutiometriä tulee Venäjältä.
Lisäksi UPM ostaa noin miljoonan kuutiometrin verran venäläistä puuta Chudovon vaneri- ja viilutehtailleen ja Pestovon sahalleen Venäjällä sekä virolaiselle Otepään vaneritehtaalle.
Metsäjohtaja Sarantolan mielestä on harmillista, että venäläistä puuta kohtaan tunnetaan Suomessa niin voimakkaita ennakkoluuloja.
-- Ilman venäläisen puun tuontia Suomessa ei voisi olla niin laajamittaista metsäteollisuutta kuin nyt on. Venäläisen puun tuonti varmistaa, että myös suomalaiselle puulle on Suomessa käyttöä, Sarantola muistutti.
Hälventääkseen venäläisen puun käyttöön liittyviä epäluuloja UPM avasi helmikuussa internetsivuston, jolla valaistaan yhtiön puunhankintaa Venäjällä. UPM kehitti internetsivut yhteistyössä asiakkaidensa saksalaisten Otto- ja Axel Springer -kustantajien sekä brittiläisen The Guardian Media Groupin kanssa.
Sarantolan mukaan Venäjän 1,2 miljardin hehtaarin metsävaroista riittää metsää sekä suojeltavaksi että teolliseen käyttöön.
-- Metsien vuotuisesta kasvusta vain noin yksi seitsemäsosa hakataan, hän laski.