Terveys: Ou­lu­lai­nen Olli Jun­tu­nen meni vat­sa­ki­vun takia lää­kä­riin, samalla löytyi keuh­ko­ve­ri­tulp­pa

Pääkirjoitus: Koulua ei saa uu­vut­taa uu­dis­tus­myl­lä­käl­lä

Pääkirjoitus

Venäjän pelko lähes ryöp­säh­ti

Ukrainan sota on säikäyttänyt suomalaiset. Venäjää kohtaan tunnettu epäluottamus on kasvanut lyhyessä ajassa. Venäjää pidetään aiempaa suurempana turvallisuusuhkana.

Suomalaisten huoli Venäjän aiheuttamasta turvallisuus-uhasta on kasvanut dramaattisesti lyhyessä ajassa. Kansalaisten näkemykset hyvistä ja mutkattomista naapurisuhteista ovat kokeneet kovan kolauksen. Sen verran epäilevästi suomalaiset suhtautuvat Venäjään juuri nyt.

Epäluottamus on kasvanut, vaikka Venäjän taholta ei ole tapahtunut mitään sellaista, joka uhkaisi Suomea suoraan. Itäraja on edelleen yksi maailman rauhallisimmista, rajanylitykset tapahtuvat normaalisti samoin paikallis- ja viranomaisyhteistyö sujuu moitteettomasti.

Kalevan Taloustutkimuksella teettämästä tuoreesta mielipidemittauksesta käy ilmi, että peräti 43 prosenttia kansalaisista pitää todennäköisenä, että Venäjä voi uhata Suomen turvallisuutta joskus tulevaisuudessa. Niukahko enemmistö luottaa kuitenkin siihen, että Venäjä ei muodosta Suomelle uhkaa.

Suomalaisten Venäjää kohtaan tuntema epäluottamus on lisääntynyt vakautta horjuttavien uutisten vanavedessä. Venäjän uhittelu, sotilaallinen toiminta Itä-Ukrainassa ja hämärissä olosuhteissa tapahtunut malesialaisen matkustajakoneen alasampuminen ovat saaneet hälytyskellot soimaan.

EU:n talouspakotteet, Venäjän vastapakotteet, maitorekkojen käännyttäminen rajalta, Putin-juustojen ilmestyminen kauppoihin, virolaisen rajavartijan sieppaus ja Suomen ilmatilaloukkaukset ovat jo arkitajuntaan iskeviä uutisia.

Epävakaan tilanteen seuraukset ovat tulleet koko ajan lähemmäksi. Se on nostattanut kriisitietoisuutta.

Vielä puoli vuotta sitten tehdyssä mittauksessa kansalaisten Venäjää kohtaan tuntema turvallisuushuoli oli siedettävä. Tuolloin vain neljännes piti Venäjän turvallisuusuhkaa todennäköisenä, ja kolme neljästä oli sitä mieltä, että uhka on epätodennäköinen. Siitä huolimatta, että Ukrainan selkkaus ja Krimin valtaus olivat jo päällä.

Ukrainan selkkauksen muuttuminen sodaksi on selvästi säikäyttänyt suomalaiset. Kriisin pitkittyessä ja vaikeutuessa epäluottamus Venäjää ja sen todellisia tarkoitusperiä kohtaan on puskenut nopeasti pintaan.

Poliittisen johdon pitää vastata kansalaisten kasvaneeseen turvattomuuden tunteeseen. Päätä ei tarvitse pistää pensaaseen, mutta hyvä on varmistaa, että puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvät asiat ovat kunnossa.

Venäjän aiheuttama turvallisuusuhka nähdään puolueissa eri tavalla. Vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajien joukossa Venäjän uhka nähdään huomattavasti vähäisempänä kuin muissa puolueissa. Tämä on heijastunut ulkopoliittisen linjan säröilynä EU-pakotteissa. Ulkopoliittiseen sooloiluun ei pitäisi olla juuri nyt varaa.

Kylmän sodan tunnelmat, lännen ja idän ristiriidat ovat maailma, johon on palattu. Ajassa pitää pystyä elämään pelkäämättä, mutta niin, että riskeihin on varauduttu. Turvallisuuspoliittinen keskustelu tulee leimaamaan kevään vaaleja. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on vain hyväksi.