On pian puolitoista vuotta siitä, kun meillä nousi kohu presidentti Putinin erityisavustajan lausunnoista. Jo presidentti Jeltsinin sananselittäjänä toimineen Sergei Jastrzhembskin väite oli, että EU:ssa on Venäjään epäluuloisesti suhtautuva blokki ja että Suomi kuuluu siihen.
Viime päivien perusteella varauksellinen suhtautuminen Venäjään näyttää Euroopassa vain vahvistuneen. Neuvostoliiton ajan sotilaallisista peloista on siirrytty taloudellisiin uhkiin. Päällimmäiset pelot liittyvät nyt kaasun ja sähkön toimitusvarmuuteen.
Vaikka Venäjä on suuri ja talouskasvunsa ansiosta taas mahtavakin, se on myös herkkähipiäinen. Kun Britanniassa ryhdyttiin jarruttamaan venäläisen Gazprom-yhtiön aikeita vallata British Gas -yhtiö, Kreml kirahti äkäisesti. Putin vihjaisi, että jos venäläisyhtiöiltä viedään toimintaedellytykset Euroopassa, markkinoita kyllä löytyy Aasiasta.
Länsi-Euroopan kannalta pahinta on, että Venäjä voi halutessaan uhkauksensa myös toteuttaa. Toisaalta Venäjän kannalta hankalaa on, että verhotustikin lausutut uhkailut synnyttävät Euroopassa juuri niitä Venäjää koskevia pelkoja, joista Putinkin haluaa eroon.
Tätä asenteiden takalukkoa selittävät pitkälle historian kokemukset ja siitä nousevat mielikuvat. Venäjä on monelle eurooppalaiselle edelleen lähes sama kuin Neuvostoliitto: maa, joka julkilausutuista jaloista tavoitteistaan huolimatta nähdään vallan- ja jopa valloitushaluisena.
Venäjä saa syyttää asiassa myös itseään. Sen jyrkkä suhtautuminen länsileiriin siirtyneisiin Baltian maihin ja sinne pyrkiviin Ukrainaan ja Georgiaan pitävät yllä kuvaa maasta, joka todella haluaakin puuttua lähinaapureidensa asioihin.
Venäjän todellinen virhearvio oli katkaista viime talven hintakiistan aikana kaasun toimitukset Ukrainaan. Se säpsäytti kuin avokämmenisku myös Länsi-Euroopan maat miettimään vaihtoehtoja Venäjän energialle.
Valtavien energia- ja raaka-ainevarojen haltijakaan ei niin itseriittoinen maa ole, etteikö se välittäisi maineestaan. Financial Times -lehti kertoi muutama päivä sitten, kuinka Kreml on tehnyt yhdysvaltalaisen PR-yrityksen kanssa miljoonasopimuksen julkisen kuvansa kohentamisesta.
Kampanjaa ryhtyy hoitamaan Ketchum-yritys, firma, jonka asiakkaisiin kuuluvat esimerkiksi Kodak ja IBM. Kampanja tähtää muun muassa siihen, että Venäjä saisi viestinsä paremmin perille, kun se vie tänä vuonna läpi G8-maiden puheenjohtajuutta. Venäjän puheenjohtajuuden pääteemoihin kuuluu maailmanlaajuinen energiaturvallisuus. Juuri sen teeman piirissä maa on tänä vuonna kokenut pahimmat julkisuustappionsa.
Jos Ketchumin konsultit pystyvät Venäjän alkuvuoden propagandatappiot vielä loppuvuonna voitoiksi kääntämään, voidaan puhua todellisista fakiireista.