Venäjän energiaministeriö ilmoitti viime vuodenvaihteessa ylpeänä, että Venäjän öljyntuotanto kasvoi viime vuonna uuteen neuvostoajan jälkeiseen ennätykseen. Venäjä on tätä nykyä maailman suurin öljyntuottaja.
Kun tuotantokoneisto on kunnossa ja öljyn hinta on korkealla, Venäjän taloudella menee lujaa. Tilanne on ollut sellainen jo vuosien ajan, viime vuosikymmenen lopun hintanotkahdusta lukuun ottamatta.
Tämän vuoden alku on kuitenkin Venäjällä ollut taloudellisesti paljon odotuksia kehnompi. Vuoden ensimmäisten kuukausien talouskasvu on ollut vain 0,9 prosenttia. Toissa viikolla Venäjän valtiovarainministeriö joutui silpaisemaan tämän vuoden kasvuennusteen kolmanneksen aiempaa matalammaksi. Nyt se on 2,4 prosenttia.
Venäjän taloutta hyydyttää nyt usea tekijä. Euroopan velkakriisi näkyy investointien hiipumisena.
Venäläiskuluttajat ovat niinikään tulleet varovaisemmiksi. Myös pahimman uhkakuvan toteutumisesta on jo merkkejä: öljyn maailmanmarkkinahinta on vuoden ajan valunut alaspäin, mikä iskee nopeasti lovea Venäjän vientituloihin ja valtion budjettiin.
Öljyn hinnan putoaminen paljastaa jälleen Venäjän kansantalouden perusheikkouden. Öljyn, maakaasun ja raaka-aineiden viennin osuus kaikesta viennistä on noin 70 prosenttia. Kun niiden vienti tai vientihinnat putoavat, koko kansantalous sakkaa.
Venäjällä talouden perustan heikkoudet on tiedetty jo vuosia. Siihen nähden paljon ei ole saatu aikaan.
Muutama vuosi sitten Venäjä päätti valtavista satsauksista nanoteknologiaan. Neuvostohenkisestä jättihankkeesta ei ole paljon villoja syntynyt.
Energian vientituloilla ei myöskään ole saatu luoduksi pohjaa uudelle teolliselle perustalle. Paljonpuhuva on arvio, jonka mukaan Nokian Renkaiden valmistamat talvirenkaat ovat Venäjän suurin yksittäinen vientiin lähtevä kulutustavara. Teollisuuden rakenne on yksiselitteisesti vino.
Öljyä ja etenkin maakaasua Venäjällä riittää vielä pitkään. Uusi ongelma on kuitenkin jo noussut maailmalla: liuskekaasun tuotanto kasvaa koko ajan. Yhdysvalloista liuskekaasu on tehnyt jo omavaraisen maakaasun suhteen, ja monet muut maat pyrkivät nyt ottamaan mallia Atlantin takaa. Niitä uutisia luetaan Venäjän kaasuyhtiön Gazpromin pääkonttorissa synkin ilmein.
Venäjän taloutta ei ole tuomittu hiljaiseen hiipumiseen. Tarvitaan kuitenkin talouden rakenteiden uudistamista. Niiden liikkeelle pano on ennen kaikkea poliitikkojen vastuulla. Toistaiseksi toimia on ollut vähän.
Muutaman päivän takaiset uutiset kertoivat presidentti Vladimir Putinin antamasta läksytyksestä, jonka kohteena oli Dmitri Medvedevin johtama hallitus. Kumpikin on menettänyt viime kuukausina suosiotaan. Jos talousuutiset edelleen heikkenevät, ennen kaikkea Medvedevin asema on liipaisimella.
Jos talous notkahtaa pahasti, se näkyy väistämättä myös Suomessa, niin viennissä kuin matkailutuloissa.
Venäjän talouden monipuolistuminen olisi myös Suomen etu.