Ei edistystä vaan pikemminkin takapakkia. Näin kuvaa Viron ulkoministeri Urmas Paet tilannetta Viron ja Venäjän rajasopimuksen ympärillä.
Venäjä ärsyyntyi Virolle kesäkuussa, kun Viron parlamentti riigikogu rajasopimusta hyväksyessään liitti päätökseen johdannon, jossa puhutaan Tarton rauhasta ja Viron tasavallan jatkuvuudesta yli neuvostokauden.
Vain muutama päivä riigikogun päätöksen jälkeen Venäjä kertoi vetävänsä hyväksyntänsä rajasopimukselta.
Syyskuun vaihteessa Venäjä ilmoitti vielä virallisella nootilla, että maan allekirjoitus ei enää ole voimassa.
"Se on ennenkuulumatonta", Paet paheksuu.
"Meidän parlamenttimme on ratifioinut sopimuksen, hyväksymme rajalinjan sellaisena kuin se nyt on. Valitettavasti Venäjän puolelta puuttuu tahto tehdä sama", Paet toteaa sanomalehti Kalevalle Tartossa antamassaan haastattelussa.
Paet allekirjoitti kauan odotetun sopimuksen toukokuussa Moskovassa ulkoministeri Sergei Lavrovin kanssa.
Venäjällä vanha sukupolvi yhä vallassa
"Me kummatkin toimme julki toiveen, että suhteemme muuttuisivat paremmalle ja käytännöllisemmälle tolalle. Kun venäläiset sitten toimivat kuten toimivat, näemme, että heiltä puuttuu hyvää tahtoa", virolaisministeri sanoo.
Viro on Paetin mukaan tehnyt sen, minkä se voi tehdä. Seuraavan liikahduksen pitää tulla Venäjän puolelta. "EU ja useat sen jäsenvaltiot ovat todenneet, että nyt on Venäjän vuoro."
Paet huomauttaa siitä, että Venäjän parlamentin alahuone duuma ratifioi Liettuankin rajasovun vasta neljä vuotta sopimuksen allekirjoituksen jälkeen.
Eli voisi olla niin, että asia vain vaatii tietyn kypsyttelyajan Venäjän puolella.
Mutta samaan hengenvetoon ulkoministeri puhuu kuitenkin suuresta perusongelmasta, joka hiertää Viron ja Venäjän suhdetta.
"Venäjän johto kokee, että sen pitäisi puolustaa vanhoja aikoja, vaikka niitä ei kukaan edes haluaisi takaisin."
Venäjällä nousi jälleen viime kesänä pintaan syytöksiä, joiden mukaan Virolla olisi aluevaatimuksia Venäjälle. Paet tyrmää ajatuksen ykskantaan.
"Asia on päinvastoin. Ratifiointipäätökseen liittyvässä johdannossa parlamentti sanoo, että uusi sopimus kumoaa Tarton rauhan rajan vuodelta 1920."
Paetin johtopäätös onkin, että jyrkän venäläisreaktion taustalla ovat tunnesyyt.
"Joillekin venäläispoliitikoille on yhä vaikea hyväksyä se, että Viro, Latvia ja Liettua ovat itsenäisiä valtioita ja olivat sitä jo ennen toista maailmansotaa", Paet kertoo.
"Pitää myös muistaa, mitä Putin sanoi muutamia kuukausia sitten (toukokuussa): Hänen mukaansa 1900-luvun suurin geopoliittinen katastrofi oli Neuvostoliiton hajoaminen. Ei siis hyväksytä, että Baltian maat valinneet oman tiensä ja liittyneet EU:hun ja Natoon."
Neuvostoliittohan hajosi jo puolitoista vuosikymmentä sitten...
"Kyllä, mutta sukupolvi ei Venäjällä ole vielä vaihtunut", Paet huomauttaa.
Ulkoministeri analysoi tilannetta siten, että yli 40-vuotiaiden venäläisten sukupolvella ei ole ollut nuorena mahdollisuutta nähdä maailmaa ja erilaisia yhteiskuntia, vapaita ja demokraattisia maita.
"Tämän päivän venäläisillä nuorilla nuo mahdollisuudet ovat. Se on tärkeä ero", Viron ulkoministeri Urmas Paet huomauttaa.
Nato toi tunteen
turvallisuudesta
Paet sanoo kuitenkin toivovansa, että Venäjän ja Viron suhteet voisivat kohentua jo ennen Venäjän poliittisen johdon sukupolvenvaihdosta.
Virosta tuli Nato jäsen viime vuoden keväällä, vajaat 13 vuotta sen jälkeen kun maa pääsi irti Neuvostoliitosta.
Nato on tuonut mukanaan sotilaallisia järjestelyjä, mutta pienelle maalle suurin muutos on ehkä muualla.
"Se on turvallisuuden tunne. Voimme kokea, että Viron turvallisuus ei ole vain Viron asia."
Viron ja Suomen suhteita Paet kuvaa loistaviksi.
Erityisesti hän kiittää sitä, että suhteet virolaisten ja suomalaisten ministerien välillä ovat hyvin avoimet.
Baltialla ja pohjoismailla erittäin hyvät suhteet
Hyvät suhteet näkyvät siinäkin, että ennen Euroopan unionin ulkoministerikokouksia Viron ja Suomen ulkoministerit tapaavat yhteisen pöydän ääressä ja käyvät läpi varsinaisen kokouksen asialistaa.
Laajemminkin Baltian ja Pohjoismaiden hyvistä suhteista kertoo se, että noissa tapaamisessa ovat mukana myös Ruotsin, Tanskan, Latvian ja Liettuan ministerit.