Venäjällä sunnuntaina tapahtuneen lentoturman syyksi epäillään moottorivikaa. Koneen lentotietoja tallentaneet mustat laatikot on löydetty, ja niitä tutkitaan parhaillaan.
Onnettomuudessa kuoli 88 ihmistä. Aeroflot-yhtiön Boeing 737 -kone oli matkalla Moskovasta Permin kaupunkiin Uralvuorten kupeessa.
Aeroflotin mukaan koneessa oli 21 ulkomaalaista mutta ei suomalaisia. He olivat kotoisin Ukrainasta, Azerbaidzhanista, Ranskasta, Sveitsistä, Latviasta, Yhdysvalloista, Saksasta, Turkista ja Italiasta. Joukossa oli seitsemän lasta. Maahansyöksy vaurioitti myös Siperian halki kulkevaa rautatietä, minkä vuoksi radan junat ohjataan poikkeusreitille.
Kone oli matkalla Moskovasta Permiin, kun se syöksyi tuntemattomasta syystä maahan noin aamuviideltä paikallista aikaa, vähän ennen suunniteltua laskeutumistaan. Kone hajosi syöksyssä pieniin osiin.
Pilotit ohjasivat koneen ehkä syrjään
Sunnuntain lento-onnettomuus oli Venäjän vakavin kahteen vuoteen. Edellinen suurturma sattui 22. elokuuta 2006, kun Pulkova Airlinesin Tupolev-mallinen kone putosi Ukrainassa ollessaan matkalla Anapasta Pietariin.
Nyt kyseessä oli Aeroflotin tytäryhtiön Aeroflot-Nordin 15 vuotta vanha Boeing 737-500. Koneen molemmat mustat laatikot on löydetty.
Koneen epäillään syttyneen tuleen jo ilmassa, mutta mikään taho ei esittänyt epäilyksiä terrori-iskusta. Koneeseen menetettiin yhteys vähän ennen sen laskeutumista. Kone putosi Permin miljoonakaupungin seudulle, mutta onneksi hiljaiselle mökki- ja viljelysalueelle. Venäläislehdissä onkin arveltu, että pilotit yrittivät ohjata koneen sivuun asutuksesta.
Kone putosi lähelle Siperian rataa ja katkaisi rautatieyhteydet. Junia ohjattiin muille reiteille.
Putinin neuvonantaja uhrien joukossa
Aeroflot on jo ilmoittanut maksavansa kunkin uhrin omaisille korvauksia kaksi miljoonaa ruplaa eli noin 54 000 euroa.
Turma heilauttaa kuitenkin Aeroflotin mainetta. Yhtiö on kymmenen vuoden aikana uusinut koneitaan sekä palveluitaan kansainvälisemmälle tasolle ja pyrkinyt eroon neuvostoaikojen imagostaan.
Venäjällä erityisen paljon huomiota sai se, että uhrien joukossa oli entisen presidentin Vladimir Putinin neuvonantaja, kenraali Gennadi Troshev.
Troshev sai sotasankarin arvonimen johdettuaan vuosituhannen vaihteessa Venäjän joukkoja Kaukasuksella. Hän on myös kirjoittanut kirjan Minun sotani - kenraalin päiväkirja Tshetshenian asemasodasta.