Kansainväliselle liikenteelle vasta avatun Sallan Kelloselän raja-aseman takaisilla Venäjän lähialueilla on edessään iso urakka ennen kuin ne pystyvät todella hyödyntämään kauan odottamiaan matkailijavirtoja. Suurin puute on majoitustiloista.
Myös tiestö vaatii kohennusta, vaikka Alakurttiin ja sieltä edelleen Kantalahteen johtava tie onkin saanut parinkymmenen kilometrin matkalle suomalaistyönä tehdyn kestopäällysteen. Sivutiet ovat edelleen kuoppaisia, mutkaisia ja - hitaita.
Satsauksia vaaditaan myös Suomen puolella. Erityisesti Sallalla on edessään iso savotta. Ostosmatkoista kiinnostuneet venäläiset kaipaavat euroilleen ja dollareilleen laadukkaita rahareikiä. Jos niitä ei ole, he pyrähtävät helposti ohi.
Viiden tunnin
odotus rajalla
Rajamuodollisuuksien odotetaan sen sijaan loksahtavan kohdalleen hyvinkin nopeasti, vaikka ensimmäisestä aukiolopäivästä viime perjantailta saattoi saada myös toisen käsityksen.
Rapian viiden tunnin odotuksen jälkeen turkulaisen Neva Toursin toimitusjohtaja Raimo Kaisanlahti kehottaa oikomaan kravatit ja asettumaan bussiin. Suomalaiset ja venäläiset rajaviranomaiset ovat pääsemässä sittenkin sopimukseen Kelloselän rajan avaamisesta Kaisanlahden johtamalle ensimmäiselle suomalaisryhmälle.
Päivä Sallassa havisee historiaa. Raja-asema on vasta vihitty ja avattu virallisesti kansainväliselle liikenteelle. Kaisanlahti sanoo, että sen ei tarvitse vielä merkitä sitä, että puomi todella nousee ja tie aukeaa. Viikonloppu on edessä, ja ylitys saattaa hyvinkin tökätä siihen.
Bussin kuljettaja Kari Kivelä A Mörö Oy:stä sanoo varautuneensa jo siihenkin, että joutuu koukkaamaan naapuriin Ivalon ja Rajajoosepin kautta. Se tietäisi 800 kilometrin ylimääräistä mutkaa Kantalahteen.
Kivelä on kokenut rajankävijä. Hän tietää että kaikki on mahdollista, ihan mahdotonkin.
"Mutta turha hötkyily ei auta. Kaikki mikä annetaan on otettava vastaan", hän sanoo.
Paperit
syyniin
Vasta kun paperit on katsottu ja leimat lyöty Venäjän puoleisella rajalla, väki on varma että Vienanmeren rannalla sijaitseva Kantalahti tulee nähtyä. Kaupunki on entuudestaan tuntematon suurimmalle osalle suomalaisryhmää. Odotukset ovat sen mukaiset.
Muilta kulkijoilta raja pysyy suljettuna seuraavaan päivään.
"Eikä tämän kummempia herroja, tuskin edes herroja", sanotaan.
Suurimmalla osalla ryhmän jäsenistä on sallalaistausta, ja monella vanhassa Sallassa suvun synnyinsija.
Kunnallisneuvos Martti Hautala kertoo heille seudun historiasta, talon paikoista, ihmisistä ja sodanaikaisista tapahtumista. Hän tuntee ne ihan pienimpiä yksityiskohtia myöten.
Hautala itse on alakurttilaisia. Hän on vieraillut rajan takana siitä alkaen kun se on ollut tavalliselle kulkijalle mahdollista, toista kymmentä vuotta.
Iso
tapaus
Rajan virallistaminen on hänelle iso ja odotettu tapaus. Hautala uskoo, että ajan kanssa se tuo vaurautta itäiseen Lappiin laajemminkin.
"Mutta paljon on vielä tehtävää. Ilman palvelujen rakentamista matkailijavirroista ei saada toivottua hyötyä", hän sanoo.
Rajan ylityksiä Kelloselän kautta Suomeen ja Venäjälle on kirjattu vuosittain noin kymmenentuhatta. Ennusteissa ja toiveissa määrän uskotaan moninkertaistuvan jo lähivuosina.
Hautala sanoo uskovansa, että ajan oloon myös rautatieyhteyden rakentaminen Kantalahteen ja edelleen Muurmannin radalle toteutuu. Selvitykset tavaraliikenteen kannattavuudesta ovat tekeillä.
"Ehkä sekin ottaa oman aikansa, mutta siihen on vaan uskottava. Mitään ei saa jos ei edes toivo elä", Hautala sanoo.
Paljon
tehtävää
Kaisanlahden yritys vie Venäjälle vuosittain kymmeniä tuhansia suomalaismatkailijoita, pääasiassa Pietariin. Jo toista kymmentä vuotta jatkunut kulkeminen on sujunut ongelmitta. Liikenne takkuaa harvoin raja-asemilla, eikä paljon puhuttuja viisumiongelmiakaan ole ilmennyt.
"Uskon että myös Kelloselän kautta Venäjälle ja Suomeen suuntautuva liikenne löytää uomansa", hän sanoo.
Kanssakäymisen lisääntyminen on molemminpuolinen etu. Matkailua tukevien rakenteiden ja palvelujen kehittäminen ottaa kuitenkin aikansa. Esimerkiksi Kantalahdessa on ainoastaan kaksi hotellia ja niissä parisen sataa vuodepaikkaa. Ne täyttyvät kun kaupunkiin tupsahtaa viisi turistibussia.
"Toisaalta ihmisiä kiehtoo rajan takana juuri se, että kaikki ei ole niin viimeisen päälle. Luonto ja siihen liittyvät elämykset ovat Venäjän rajaseutujen houkuttelevinta antia", Kaisanlahti sanoo.
Uusia
huoltoasemia
Suomalaisia houkuttelee rajan taakse myös halpa bensa. Kelloselän ja Alakurtin välille onkin jo rakenteilla kaksi uutta huoltoasemaa. Suomalaisasemille se ei tiedä välttämättä hyvää.
Suomeen tulevia venäläisiä taas kiinnostaa erityisesti ostosmatkailu. Matkojen Suomeen odotetaan lisääntyvän tänä vuonna peräti kolmanneksen, noin puoleentoista miljoonaan.
Rahaa venäläismatkailijoiden odotetaan käyttävän Suomessa noin 650 miljoonaa euroa. Pienikin siivu tästä kakusta Itä-Lappiin merkitsisi sille todellista piristysruisketta.