Venäjän jäsenyys Maailman kauppajärjestö WTO:ssa on vihdoinkin toteutumassa. Se avaa suomalaisyrityksillekin uusia mahdollisuuksia toimia idän mittaamattomilla markkinoilla.
Neuvottelut Venäjän jäsenyydestä Maailman kauppajärjestö WTO:ssa on saatu päätökseen 18 vuotta kestäneen väännön jälkeen. Jäsenyys on sinettiä vaille valmis. Sinetti lyötäneen 153:n WTO-maan kauppaministerien tapaamisessa joulukuussa. Sopimus astuu voimaan ensi vuoden puolivälissä Venäjän ratifioitua sen.
Venäjän poissaolo WTO-pöydästä on heijastunut Suomen ja Venäjän välisiin kauppasuhteisiin. Tästä kouriintuntuvana esimerkkinä on vuosia jatkunut nahistelu puutulleista.
WTO-jäsenyyden myötä tämä asia saadaan pois päiväjärjestyksestä, ja tullit tulevat laskemaan. Myös muiden kaupankäyntiä häirinneiden epävarmuustekijöiden pitäisi loppua Venäjän sitoutuessa samoihin kansainvälisen kaupan sääntöihin muiden maiden kanssa.
Venäjän tie jäseneksi Maailman kauppajärjestöön oli pitkä ja kivinen. Viime vaiheessa ainoan esteen muodosti Venäjän rinnalla Neuvostoliittoon kuulunut Georgia, jonka kanssa Venäjä soti vuonna 2008. Sopu löytyi lopulta Sveitsin isännöimissä neuvotteluissa.
Maiden välejä on hiertänyt se, että Venäjä on tunnustanut Georgiasta irtaantuneiden Abhasian ja Etelä-Ossetian itsenäisyyden.
WTO-jäsenyys vaatii kaikkien jäsenmaiden hyväksymisen, joten Georgia olisi voinut yksin estää Venäjän mukaantulon. Loppuvaiheessa Yhdysvallat ja EU painostivat Georgiaa hyväksymään Venäjän jäsenyyden.
Venäjä on maailman yhdenneksitoista suurin talous. Sen pääsyä WTO:hon voidaan pitää merkittävimpänä virstanpylväänä järjestön historiassa kymmenen vuotta sitten tapahtuneen Kiinan hyväksymisen jälkeen. Järjestöön kuuluvat maat kattavat nyt yli 95 prosenttia maailmankaupasta.
Venäjä on viime vuosina uudistanut kovalla kädellä kaupallistaloudellista lainsäädäntöään vastaamaan kauppajärjestön säännöstöjä. Tässä mielessä maa on valmis jäsenyyteen. Eri asia on tietysti se, miten lakeja sovelletaan käytäntöön ja tulkitaan. Siinä voi olla vielä opettelemista. Oma lukunsa on Venäjällä rehottava korruptio, mutta sehän ei ole tuntematonta monessa muussakaan massa.
WTO-jäsenyys myötä Venäjä sitoutuu alentamaan tuontitullejaan ja parantamaan sekä tavaroiden että palveluiden pääsyä markkinoilleen.
Tullinalennukset yhdessä kilpailukykyisen työvoima- ja energiakustannusten sekä raaka-ainetarjonnan ja kulutuksen kasvunäkymien kanssa lisäävät kiinnostusta Venäjää kohtaan. Investointien vaatimaton määrä on yksi Venäjän talouden pääongelmista. Niinpä jäsenyys avaa suurimman tulpan ulkomaisten investointien tieltä.
Venäjä on ollut sitten Neuvostoliiton hajoamisen yksi tärkeimmistä Suomen kauppakumppaneista. Kauppavaihto liikkuu 14 miljardin euron tuntumassa.
Suomalaisyrityksillä on pitkä kokemus toimimisesta Venäjällä. Kaupan vapautuminen avaa uusia näkymiä, ja siitä kannattaa ottaa kaikki hyöty irti.