Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) kehottaa varautumaan taantumaan, osakekurssit syöksyvät ja USA:ssa roskapankkeja myydään pilkkahintaan.
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Leif Fagernäs pitää päänsä kylmänä. Hän ei lyö vielä vetoa sen puolesta, että Suomi ajautuisi taantumaan, päinvastoin.
"Jos Venäjällä alkaa investointivetoinen kasvu, niin meillähän voi olla edessä vielä ruusuiset ajat", Fagarnäs sanoo.
Hän muistuttaa, että Venäjän imu on perustunut tähän saakka kulutuksen kasvuun, ei investointeihin kuten on asianlaita Kiinassa. Ja kun Suomi pärjää Kiinan markkinoilla, niin kaiken järjen mukaan Venäjälläkin.
Siellä alkavat investoinnit toisivat Fagernäsin mukaan töitä Suomessa toimivalle teollisuudelle.
"Venäjän investointivetoinen kasvu ruokkisi Suomesta Venäjälle tapahtuvaa vientiä, eikä niinkään paikan päällä tapahtuvaa valmistusta", Fagernäs arvioi.
Myöskään dollarin arvon jyrkkä alamäki suhteessa euroon ei saa ex-diplomaatti Fagernäsiä hikoilemaan. Pahiten euron arvonnousu pitäisi näkyä metsäteollisuudessa, mutta ainakaan vielä USA:sta tuotua halpaa paperia ei ole Euroopassa havaittu. Dollarin painoarvo on metsäteollisuudessa ilmeisesi luultua vähäisempi.
Fagernäs painottaa, ettei ole ennustamassa talouskasvun kiihtymistä. Se kyllä hiipuu, mutta ei välttämättä dramaattisesti.
Ansioturvan
kesto pitkä
Suurin ongelma työnantajien näkökulmasta onkin työvoiman saaminen. Tuoreimman kyselyn mukaan peräti neljännes työvoimaa hakeneista yrityksistä ei saanut yhtään vastausta työnhakuilmoitukseensa.
Työntekijöitä on saatava tarjolle Fagernäsin mukaan monin konstein. Yksi niistä on ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen, jota hallituksessa valmistellaan.
EK:n ensisijainen tavoite on lyhentää ansioturvan 500 päivän kestoa.
"Ongelma on se 500 päivää. Jo kolmen kuukauden jälkeen tilanne alkaa olla se, että ihminen syrjäytyy työmarkkinoilta", Fagernäs perustelee ja painottaa, että kiireellisintä on muuttaa järjestelmää nuorten osalta.
Han pitää mahdollisena, että jos turvan kestoa lyhennettäisiin, työnantajat voisivat suostua työttömyysrahan tason nostamiseen nykyisestä 50-60 prosentista.
"Ei se mahdoton ajatus ole", Fagernäs toteaa.
Sen sijaan Elinkeinoelämän keskusliitto ei hyväksy suoraan Tanskan mallin kopioimista. Siellä ansioturva on porrastettu, mutta se voi pisimmillään kestää jopa neljä vuotta.
"Yli 500 päivää emme hyväksy. Sitä pitää joka tapauksessa lyhentää", Fagernäs linjaa.
Asennemuutos koulutukseen
Suurin valuvika työvoiman tarjonnassa on Fagernäsin mukaan koulutuksessa. Hän on huojentunut, että korkeakoulureformi on pantu alkuun ja ammattikoulutuksen aloituspaikkoja lisätään.
Jotta ylikouluttautuminen ja ammattiosaajien puute korjaantuisi, vaati se Fagernäsin mukaan muutosta myös asenteisiin.
"Ylioppilaista kirjoitetaan lehdissä, mutta ei ammattikouluista valmistuneista. Asenne on se, että meidän poika joutui ammattikouluun, kun taas naapurin poika pääsi yliopistoon", Fagernäs kuvailee.
Hän lähettää viestin muun muassa yläasteiden opettajille, että he kertoisivat oppilaille, mitä työpaikkoja teollisuudessa on oikeasti tarjolla, ja millaista koulutusta se vaatii.
"Yksityisen sektorin työvoimasta peräti puolet on toisen asteen ammattikoulutuksen saaneita ja vain joka kymmenes yliopiston käyneitä. Ammattikoulun käyneiden osuus vain kasvaa", toimitusjohtaja muistuttaa.