Venäjän kansalaisjärjestöt vetoavat voimaperäisesti Suomeen ja muihin länsimaihin sen puolesta, että vankilassa viruva asianajaja Mihail Trepashkin siirrettäisiin sairaalahoitoon. Kansalaisjärjestöjen mielestä viranomaisten tarkoituksena on antaa Trepashkinin kuolla vankilassa. Huoli Trepashkinista tuli näkyvästi esiin vihreiden kansanedustajan Heidi Hautalan ja venäläisten kansalaisjärjestöjen tapaamisessa perjantaina Moskovassa.
Sodan vastaisen komitean edustaja Mihail Kriger muistutti, että Trepashkin vangittiin vain sen vuoksi, kun hän sanoi Venäjän turvallisuuspalvelun olleen syyllinen vuonna 1999 Moskovassa tapahtuneisiin talojen räjäytyksiin. Kriger ilmoitti olevansa samaa mieltä asiasta. Muodollisesti Trepashkinia - entistä turvallisuuspalvelun agenttia - syytetään maanpetoksesta.
Venäläisten kansalaisjärjestöjen veteraani Ljudmila Aleksejeva ehdotti, että Suomesta voisi yrittää arvovaltainen lääkärivaltuuskunta päästä tapaamaan Trepashkinia. Hänen mukaansa Trepashkinin terveydentila on niin vaikea, että hänen paikkansa olisi ehdottomasti sairaala. Hänellä on astma ja monia muita sairauksia.
Helppoa tapaamisen järjestyminen ei varmasti ole. Aleksandr Litvinenkon kuolemaa selvittäneet Scotland Yardin tutkijatkaan eivät päässeet tapaamaan Trepashkinia.
Kymmenkunta kansalaisjärjestöjen edustajaa oli tullut Suomen suurlähetystössä järjestettyyn keskustelutilaisuuteen. Hienoisen alkukankeuden jälkeen keskustelu muuttui hyvin vilkkaaksi. Keskeisenä huolena puheissa oli viime vuonna säädetyn uuden kansalaisjärjestölain vaikutukset sananvapauteen.
Uusi laki on vaikuttanut siihen, että järjestöjä on hyvin vaikea rekisteröidä. Viranomaisten väitettiin suoraan vaikeuttavan kaikella tavalla järjestöjen toimintaa: virkamiehet voivat vapaasti päättää järjestöjen elämästä ja kuolemasta. Huvittavaa on, että esimerkiksi suomalais-venäläistä kauppakamaria ei ole pystytty rekisteröimään.
Vaikuttaminen neuvostoaikana
nykyistä helpompaa
Aleksejeva johtaa jo vuonna 1976 perustettua Moskovan Helsinki-ryhmää. Hänellä on siten pitkäaikainen kokemus ihmisoikeuskysymyksistä niin Neuvostoliitossa kuin Venäjälläkin. Hän oli jopa sitä mieltä, että neuvostoaikana lännen oli helpompi vaikuttaa ihmisoikeusasioihin kuin nykyisin. Hän piikitteli, että öljyn takia Venäjällä kaikki ovat nyt "rikkaita". Ei ole oikein selvää, kuka painostaa ketä.
- Tärkeää olisi, että lännen johtajat sanoisivat myös julkisesti Venäjän johtajille, että maassa rajoitetaan perustuslain takaamia vapauksia, hän tiivisti.
Kansalaisjärjestöjen "ulkoministerinä" usein toimiva Juri Dzhibladze luetteli ison joukon suuria ongelmakohtia Venäjällä: väkivallan jatkuminen Pohjois-Kaukasuksella, muukalaisviha ja rasismi, valtiolliset kampanjat esimerkiksi georgialaisia kohtaan, poliittisten vankien lukumäärän kasvaminen, väkivalta ja kidutus, vankilajärjestelmän muuttuminen "vankileirien saaristoksi", terrorismin vastaisten toimien käyttäminen epälaillisesti sekä mielenosoitusoikeuksien rajoittaminen.
Kimmokkeen Hautalan vierailulle antoi hänen eduskunnan 100-vuotisjuhlaistunnossa pitämä lyhyt puhe. Siinä hän arvosteli, että Venäjän duuuma on vallan keskittämisen seurauksena taantunut valtaoikeuksiltaan vuotta 1905 edeltäneeseen tilaan, jolloin kaikki valta oli tsaarilla.
Hautalan puhe aiheutti melkoisen kohun. Sitä paheksuttiin esimerkiksi sen vuoksi, että duuman varapuhemies Oleg Morozov oli kuuntelemassa puhetta.
Morozov suhtautui kuitenkin rauhallisesti asiaan. Hän itse asiassa kutsui Ilta-Sanomien haastattelussa Hautalan tutustumaan Venäjän ihmisoikeustilanteeseen. Vierailu siirtyi monien vaiheiden jälkeen joulukuulle. Morozovin Hautala tapasi duumassa perjantai-iltana.
