Pääkirjoitus

Venäjän johto haluaa pitää lap­si­kiis­tat työ­ka­lu­pa­kis­sa

Presidentti Sauli Niinistön Venäjän-vierailulla päästiin asiaan useassakin tärkeässä kysymyksessä.

Presidentti Sauli Niinistön Venäjän-vierailulla päästiin asiaan useassakin tärkeässä kysymyksessä. Teemoista päällimmäisiä olivat talous ja maiden välisen kaupankäynnin lisääminen. Samoin keskusteluja käytiin viisumikäytäntöjen joustavoittamisesta sekä rajamuodollisuuksien sujuvoittamisesta.

Oli kuitenkin yksi kysymys, jonka käsittelyssä ei päästy eteenpäin lainkaan: Niinistö yritti avata presidentti Putinin kanssa keskustelua lapsikiistoista. Hän totesi kertomansa mukaan, ettei venäläisiä lapsia kohdella Suomessa mitenkään toisella tavalla kuin suomalaisiakaan lapsia. Avaus ei kuitenkaan toiminut, kun vastapuoli ei kommentoinut sitä mitenkään.

Putinin reagointitapa on erikoinen, sillä teema ei taatusti ole hänelle outo. Tylyys voi osaksi johtua siitä, että Suomi ei ole tarttunut Venäjän ehdotukseen yhteisestä lapsikiistoja koskevasta komissiosta.

Toinen syy voi olla se, ettei Venäjä tosiasiassa edes halua lopettaa lapsikiistoja. Näin siksi, että niitä voi käyttää sekä sisä- että ulkopolitiikan aseina.


Kun Venäjän viestimet levittävät kauhukertomuksia venäläisten kohtelusta Suomessa ja muualla, maan johto voi ainakin toivoa, että venäläisen nuoren sukupolven halu muuttaa ulkomaille edes hiukan laimenisi. Kohujen keskellä myös oman maan lastenkotien ja kodittomien lasten ongelmat voivat jäädä sivuun.

Putinin kiinnostuksesta lapsikysymyksiin kertoo se, että hän vieraili viime viikonloppuna ”Venäjän vanhempien seminaarissa” kommentoimassa muun muassa länsimaiden ja Venäjän lastensuojelun eroja. Samassa seminaarissa Suomen käymästä ”sodasta” venäläisperheitä vastaan kuulijoita valisti dosentti Johan Bäckman.