Venäjä kirkko vertaa välirikkoa jopa alkuperäisen kirkon jakautumiseen ortodokseihin ja katolilaisiin lähes tuhat vuotta sitten.
Venäjän ortodoksinen kirkko katkaisi tällä viikolla välinsä Konstantinopolin patriarkaattiin.
Syynä on se, että Konstantinopolin patriarkaatti antoi Ukrainalle luvan perustaa itsenäisen kirkon. Ukrainalaiset kirkot ovat pyrkineet irrottautumaan Venäjän kirkon alaisuudesta jo vuosikymmenien ajan.
Ukrainan presidentti Petro Poroshenko sanoi BBC:n mukaan, että kirkon itsenäisyys on "Ukrainalle turvallisuusasia".
Turkin Istanbulissa toimiva Konstantinopolin ekuneeminen patriarkka toimii maailmanlaajuisena hengellisenä johtajana arviolta 300 miljoonalle ortodoksikristitylle. Hän ei ole kuitenkaan kaikkien ortodoksien päämies, kuten katolisessa kirkossa paavi on.
Venäjän kirkko eli Moskovan patriarkaatti on verrannut välirikkoa jopa vuoden 1054 "suureen skismaan", joka erotti ortodoksisen kirkon ja katolisen kirkon toisistaan.
Myös Suomen ortodoksinen kirkko kärsii: Venäjän kirkko ei halua jakaa samaa ehtoollispöytää toistaiseksi.
– Kyse on isosta välirikosta, kertoo ortodoksisen kirkkohistorian yliopistonlehtori Teuvo Laitila Itä-Suomen yliopistosta.
Kiistan taustalla on etenkin Venäjän ja Ukrainan konflikti.
– Ei erota, mihin poliittinen kiista loppuu ja mistä kirkko-oikeudellinen kiista alkaa, Laitila kuvailee.
Venäjän ja Ukrainan kirkoilla on pitkä yhteinen historia:ukrainalaiset ortodoksit kuuluivat Moskovan patriarkaattiin jo 1600- ja 1700-luvuilta lähtien.
Ukrainalaiset ortodoksit halusivat 1990-luvun alussa irrota Moskovan patriarkaatista. Konstantinopolin patriarkka Bartholomeos I ei silloin suostunut ottamaan ukrainalaisia, mutta nyt siihen suostuttiin. Konstantinopolin tehtäviin "ensimmäisenä vertaistensa joukossa" on ottaa suojelukseensa ilman äitikirkkoa jääneitä ortodoksisia yhteisöjä.
Uutistoimisto AP:n selvityksen mukaan venäläiset yrittivät vaikuttaa Konstantinopolin päätökseen jopa kyberhyökkäyksellä: patriarkka Bartholomeosin avustajien sähköposteihin tehtiin hyökkäys.
Suurin kirkko
Venäjän ortodoksinen kirkko on jäsenmäärältään suurin. Ortodoksikristittyjä on maailmassa arviolta 300 miljoonaa, joista Moskovan patriarkaattiin kuuluu arviolta 150 miljoonaa.
Venäjän kirkko katsookin pitkälti olevansa ortodoksisen maailman johtaja.
Venäjän valtiovallalla ja kirkolla on yhteisiä pyrkimyksiä: kumpikin haluaa kasvattaa vaikutusvaltaansa maailmanlaajuisesti ja etenkin Venäjän lähialueilla.
– Sekä Venäjän presidentti Vladimir Putin että Moskovan patriarkka Kirill ovat puhuneet "venäläisestä maailmasta", Laitila muistuttaa.
– Venäjän intresseihin kuuluu ulkovenäläisten aseman, identiteetin ja kulttuurin edistäminen ja tukeminen.
Teuvo Laitilan mukaan uskonnosta on haluttu 2000-luvulla tehdä yhä vahvempi osa venäläistä identiteettiä.
– Se näkyi esimerkiksi Pussy Riotin "punk-rukouksessa" Moskovan pääkirkossa. Silloin Venäjällä tiukennettiin lainsäädäntöä siitä, mikä loukkaa uskovaisten tunteita, Laitila sanoo.
Kahtiajako näkyi omaisuuskiistoina
Viimeksi Suomen ja Venäjän ortodoksisten kirkkojen välit olivat koetuksella 1990-luvulla, jolloin Viron ortodoksien kuulumisesta käytiin kiistaa.
Se johti siihen, että nykyisin Virossa toimii kaksi ortodoksista kirkkoa: toinen kuuluu Moskovan patriarkaattiin, toinen Konstantinopoliin.
Laitilan mukaan kahtiajako näkyi Virossa muun muassa omaisuuskiistoina: mikä kirkkorakennus kuuluu millekin kirkolle.