Raikonkoski Venäjän Karjalan hakkuutyömailla ympäristöarvot eivät kiinnostaneet vielä reilut kymmenen vuotta sitten liioin ketään, mutta nyt puun alkuperän ja hakkuiden laillisuuden varmistamiseen uhrataan paljon aikaa ja rahaa.
Suomessa metsäyhtiöillä on ollut tiedot metsistä ja niissä olevista erityisarvoista sähköisessä muodossa muutaman vuoden. Suurimmat kotimaiset yhtiöt ovat siirtyneet nyt myös Venäjän hakkuutyömailla puun alkuperän varmistamisessa uusimpaan tekniikkaan.
Metsäliitto-yhtymä on saanut juuri valmiiksi pari vuotta kestäneen urakan, jossa Venäjän alueen karttatiedot koottiin sähköiseen muotoon. Niissä näkyy hakkuualueiden tarkkojen rajojen lisäksi myös venäläisviranomaisten tekemät suojelurajaukset.
Metsäliitolle tuontipuun alkuperän varmistukseen ohjelmiston laatineen Gisnet Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kiviniemi sanoo, että karttojen ja suojeluvarausten saanti sähköiseksi oli iso urakka. Karttatiedot rajan takaa saatiin Metsäteollisuus ry:n kautta.
Maastotyöt
eivät vähene
Sähköinen järjestelmä helpottaa yhtiöiden tuontipuun alkuperän varmistavaa auditointia, eli maastossa tehtäviä tarkastuksia.
Nykytekniikalla hakkuukohteiden rajaukset ja kaikki kootut tiedot saadaan nopeasti ennen varsinaista tarkastusta.
Metsäliiton tuontipuun hankinnasta vastaavalla Thomesto Oy:llä on rajan takaisessa Karjalassa kolme auditoijaa, jotka tarkistavat venäläisten puuntoimittajien hakkuiden oikeellisuutta.
Uusinkaan tekniikka ei vähennä hakkuiden tarkistuksia. Hakkuiden laillisuuden varmistaminen on markkinoilta tulevan paineen vuoksi niin tärkeää, että ainakin Thomestossa niitä aiotaan edelleen hivenen lisätä.
Suomalaisille toimittajille uusia menetelmiä Suojärven ja Sortavalan alueen metsissä esitellyt Thomesto Oy:n laatu- ja ympäristöpäällikkö Jussi Ripatti kertoi, että nyt ostetusta puusta noin puolet auditoidaan. Tarkastuksia kierrätetään vuosittain eri puuntoimittajien kohdalla, jolla parannetaan seurannan kattavuutta. Tarkastus vaatii paljon työtä, sillä Thomesto tuo Venäjältä puuta reilut kolme miljoonaa kuutiota vuodessa.
"Tavoitteena on, että ostetusta puusta noin 60 prosenttia saataisiin auditoitua", Ripatti sanoi.
Metsäliiton apulaisjohtaja Terhi Koipijärvi myöntää, että hyvät tarkastustulokset eivät tarjoa suoraan venäläisyrityksille taloudellisia hyötyjä.
"Ei ole vielä mitään porkkanoita, mutta hyvät tulokset varmistavat pidempiaikaisen bisneskumppanuuden", Koipijärvi sanoi.
Laittomia hakkuita
saatu kuriin
Thomesto Oy:n auditoijan Mihail Tarasovin mukaan Venäjän hakkuut ovat siistiytyneet. "Laittomat hakkuut olivat muutama vuosi sitten ongelma, mutta ne ovat vähentyneet", Tarasov sanoi.
Thomeston Karjalan alueen hankintapäällikkö Mika Lepänjuuri arvioi, että kymmenessä vuodessa venäläiset yritykset ovat ryhtyneet tiedostamaan myös ympäristöasiat, vaikka maan metsälaissa ne ovat tuntemattomia.
Venäjän metsälakia uudistetaan. Lepänjuuren mielestä tiestön parantamisen ohella lain selkeyttäminen olisi tärkeää.
Auditoinneissa varmistetaan, että hakkuut ovat Venäjän metsälain mukaisia. Idän pykäläviidakko vaatii lain tuntemusta, sillä esimerkiksi puronvarren jättäminen hakkaamatta voi olla tietyssä paikassa rikos.
Terhi Koipijärven mukaan suomalaisten kehittämällä, puun alkuperää varmistavalla tarkastuksella on kuitenkin voitu lisätä arvokkaiden luontokohteiden säästämistä. Työllä on parannettu myös venäläisten yhteistyökumppaneiden ympäristötietoisuutta ilman lain pakotettakin.
Mika Lepänjuuren mukaan venäläisetkin joutuvat vaalimaan puun alkuperän ja kestävien hakkuiden periaatteita, sillä suojelujärjestöjen ja markkinoiden paine kohdistuu samalla tavalla kaikkien maiden yhtiöihin.