Irakin vastainen sota ei ole merkinnyt pahinta mahdollista iskua Venäjälle, mutta ilman menetyksiä maa ei siitä selviä, arvioivat Moskovan tarkkailijat nyt kun Bagdad alkaa olla liittouman hallussa.
Irakin sota vaikuttaa sekä Venäjän ulkomaansuhteisiin ja kansainväliseen arvovaltaan että sisäpolitiikkaan. Lopullisen tilinpäätöksen aika ei kuitenkaan ole vielä tullut.
"Sota ei ole johtanut pahimpaan mahdolliseen, Venäjän ja Yhdysvaltain täydelliseen välirikkoon", kirjoitti moskovalainen Kommersant-lehti torstaina.
Presidentti George W. Bushin neuvonantajan Condoleezza Ricen Moskovan-vierailu vahvisti, että maitten yhteistyösuhteet säilyvät ennallaan.
Presidentti Vladimir Putin lievensi merkittävästi aiempia lausuntojaan Irakin tilanteesta. Putin muutti sävyä ja painotti lopulta, ettei Venäjä toivo Yhdysvaltain häviävän Irakin sotaa.
Venäjästä välittäjä?
Jonkinlainen kurssinmuutos on nähtävissä myös Venäjän suhteissa sodan länsieurooppalaisiin vastustajiin, Ranskaan ja Saksaan.
Venäjä ei ole enää kiinnostunut eurooppalaisten liitosta Yhdysvaltain Irak-linjaa vastaan vaan pyrkii pikemminkin välittämään ainakin Ranskan ja Britannian suhteissa, kirjoitti moskovalaisen Carnegie-säätiön tutkija Lilia Shevtsova The Moscow Times -lehdessä.
Shevtsovan mukaan Länsi-Euroopan jakautuminen olisi hyvin vahingollista Venäjän demokratiakehitykselle. Toisaalta Shevtsova uskoo, että Irakin sota hidastaa joka tapauksessa Venäjän demokratiakehitystä. Tilanne riippuu hänen mukaansa siitä, miten pitkään sota kestää.
Kommersant-lehden mukaan Venäjä kärsii Irakin sodasta ennen kaikkea taloudellisesti. Yhdysvallat on luvannut, että Venäjällä on oma roolinsa Irakin jälleenrakentamisessa. Venäjällä ei kuitenkaan uskota, että sen yhtiöt voisivat jatkaa öljysopimuksiaan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Venäjä otettava vakavasti
Venäjän kansainvälisen arvovallan kannalta tilanne saattaa Shevtsovan mielestä muuttua jopa entistä paremmaksi. Hän arvioi, että Putinin tarkoituksena on ollut vakuuttaa Bush siitä, että Venäjä pitää ottaa kansainvälisessä politiikassa entistä vakavammin.
Shevtsova uskoo, että sanoma on ainakin jossain määrin mennyt perille. Sodan opetuksena Venäjän pitää kuitenkin miettiä uudelleen monta periaatteellista linjausta, Shevtsova huomautti. Hänen mukaansa länsisuuntauksen ohella Putin pyrkii miellyttämään kaikessa kotiyleisöään. Ja sitä Shevtsova nimittää hiihtämiseksi eri suksilla eri suuntiin.
"Mikäli Putin haluaa jatkaa länsisuuntausta, hänen pitää luoda itselleen uusi poliittinen perusta", Shevtsova arveli.