Pohjois-Suomeen pesiytynyt prostituutio varasti päähuomion Pohjoiskalotin, Murmanskin alueen ja EU:n yhteisessä AntiCrime-turvallisuusfoorumissa Rovaniemellä maanantaina. Turvallisuusviranomaisten yhteistyötä ja tiedonvaihtoa suunnitellut asiantuntijajoukko joutui toteamaan, ettei näkemys perustilanteestakaan ole yhtenevä.
Venäläisillä on Lapissa rehottavasta seksikaupasta perin erilainen kuva kuin läntisillä asiantuntijoilla. Murmanskin miliisin järjestäytyneen rikollisuuden osaston päällikkö Vladimir Gavrilenko kiisti järjestäytyneen ilotyttökaupan olemassaolon omalla alueellaan. Murmanskin ulkopuolella Karjalassa ja Pietarissa näitä ryhmiä kyllä tiedetään olevan.
"Täällä käyvillä naisilla on tiedossa kiinteät osoitteet Suomessa. He perustavat siivousyrityksiä, ja tienaavat ylimääräistä prostituutiolla", Gavrilenko kertoi tiedotusvälineille.
"Se ei ole järjestäytynyttä rikollisuutta meidän lainsäädäntömme mukaan. Lehtimiehet ovat vain täällä luokitelleet sen sellaiseksi. Minusta asiaa on suurenneltu, eikä tyttökauppa tosiasiassa ole kovin iso ongelma", Gavrilenko arvioi.
Sivustatukea Gavrilenkolle antoi Venäjän rajavartiolaitoksen arktisen alueen johtaja Anatoli Koretsky, jonka mukaan venäjän rajavrianomaisilla ei ole ongelmia prostituution kanssa. Hän muistutti, että seksikaupassakin pätevät markkinoiden lait. "Jos on kysyntää, on myös tarjontaa. Siksi ongelmaa on ratkottava rajan molemmin puolin."
Suomalaispoliisin arviot kuultuaan miliisipäällikkö Gavrilenko tosin täsmensi lausumiaan. Hän korosti kertoneensa vain venäläisnäkemyksen Lapista ja Murmanskin alueesta. Muu Suomi voi olla asia erikseen.
KRP: naiskauppa on organisoitua
Keskusrikospoliisi on tutkinut Suomen prostituutiota, ja se on osoittautunut pääosin virolaisten ja venäläisten organisoimaksi toiminnaksi.
"Suomessa seksikauppa on tiukasti järjestäytynyttä. Rikollisosrganisaatiot ovat jopa jakaneet keskenään Suomen kullekin kuuluviin alueisiin. Eikä prostituutio ole erillinen ilmiö, vaan sillä on vahva yhteys muuhun rikollisuuteen, esimerkiksi huumekauppaan", KRP:n apulaispäällikkö Robin Lardot korostaa.
Maaherra Hannele Pokan mukaan myös lääninhallinnolla ja alueellisilla poliisiviranomaisilla on KRP:n kanssa sama käsitys Lapin seksikaupasta. "Lapissakin on organisoitua toimintaa. Naisilla on täällä vastaanottajat ja toiminnan pyörittäjät."
Luulajan poliisipäällikön Göran Millbertin mukaan naisten kuljetus asiakkaidensa luo on kasvava ongelma Pohjois-Ruotsissakin. Palvelujen ostajia on hänen alueellaan 40-50, ja valtaosa Ruotsissa tienaavista prostituoiduista on muiden lähettämiä. Osa naisista on myös rikollisjärjestöjen jäseniä.
Ruotsin tiukka lainsäädäntö aiheuttaa Millbertin mukaan myös monia ongelmia. "Miehet kohtelevat naisia huonosti, mutta he eivät uskalla kertoa asiasta, koska sekä seksin ostaminen että myyminen on meillä kriminalisoitu", hän sanoo.
Tiukka laki lisää myös painetta tornionlaaksossa Suomen puolella. Osa ruotsalaismiehistä käy seksiostoksilla Suomessa, missä se ei ole laitonta. "Meillä on tiedonvaihdon tehostamiseksi tiedustelupoliisi Haaparannassa hoitamassa yhteyksiä Suomeen, ja toinen Kiirunassa tekemässä yhteistyötä norjalaisten kanssa", Millberg kertoo.
Televalvonta tehostaisi seksikaupan torjuntaa
KRP:n pohjoisen osaston päällikön Pentti Ylinivan mukaan paritusrikosten osoittaminen Lapissa on vaikeaa, koska naisten lähettäjät jäävät rajan taakse Murmanskiin, ja nainen kohtaa Suomessa vain asiakkaan suoraan.
Poliisin mielestä tilanne oli jopa pahempi pari vuotta sitten, jolloin yhteistyö rajan yli aloitettiin. Naiskaupan kitkemiseksi poliisiviranomaiset ovat yrittäneet vaikuttaa muun muassa viisumin saantiin Venäjän puolella.
Pentti Yliniva myöntää, että prostituutiota pahempia rikollisuuden muotoja ovat poliisin näkökulmasta ihmissalakuljetus, humeet ja raskaan sarjan talousrikollisuus. Seksikauppaa ei silti parane väheksyä, koska sillä voi olla kohtalokkaita välillisiä seuraamuksia.
"Prostituutio voi tuoda mukanaan korruptiota esimerkiksi kiristyksen kautta. Jos sellainen pääsee ujuttautumaan yhteiskuntaan, seuraukset voivat olla vakavat", Yliniva huomauttaa.
Ajatus televalvonnan eli puhelinkuuntelun tai teletunnistetietojen käytön sallimisesta paritusrikosten tutkinnassa saa poliisilta varauksettoman kannatuksen. "Jos prostituutiota yleensä halutaan selvittää, se on välttämätöntä saada televalvonnan piiriin", Pentti Yliniva korostaa.
Syyttäjät haluaisivat poliisien vauhtiin
Syyttäjät halusivat rajat ylittävässä yhteistyössä poliisien vauhtiin. Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki arvioi, että Venäjällä viime kesänä voimaan tullut rikosprosessilaki on eurooppalaiset kriteerit täyttävä. Oikeusperusta yhteistyölle on siis olemassa.
Monia ongelmia on silti vielä raivattavana. Erilaiset oikeusjärjestelmät ja oikeuskulttuurit, vieras kieli ja erilainen prosessikäsitteistö hidastavat toimivien yhteyksien rakentamista. Kuusimäen mukaan Venäjältä on yhä vaikea edes löytää oikea vastuuviranomainen kulloisellekin asialle.
"Meille tulee Venäjältä jopa pyyntöjä, joissa ei ole edes lähettävän viranomaisen yhteystietoja. Ongelmat kuulostavat varmaan hassuilta, mutta ne ovat tosia", Kuusimäki sanoo.
Suomi ja Viro aloittivat pari vuotta sitten yhteissyyttäjätoiminnan. Suomalainen syyttäjä sijoitettiin yhteyshenkilöksi Tallinnaan ja virolainen syyttäjä Helsinkiin. Rikoasioiden käsittely maiden välillä on nopeutunut selvästi. Samanlaista järjestelyä esitettiin myös Venäjän pääsyyttäjänvirastolle jo viime vuonna, mutta vastusta ei ole kuulunut.
Hitaiden diplomaattikanavien korvaaminen keskusvirastojen suoralla yhteydenpidolla on jo nopeuttanut rikosyhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä, mutta Kuusimäki haluaisi mennä vielä pitemmälle. "Pitäisi luoda mahdollisuus keskusteluun suoraan toimivaltaisen viranomaisen kanssa."
Oikeusapupyyntöjä Suomen ja Venäjän välillä kulkee nykyisin molempiin suuntiin noin 300 vuodessa.