Venäjää on koetellut syksyn aikana palkkamurhien sarja, joka on herättänyt suurta kohua. Toimittaja Anna Politkovskajan murha Moskovassa, Venäjän FSB- turvallisuuspalvelun entisen agentin Aleksandr Litvinenkon murha Lontoossa ja Venäjän entisen pääministerin Jegor Gaidarin todennäköinen murhayritys Dublinissa Irlannissa ollaan julkisuudessa laajalti kytketty yhteen.
Kaikki nämä henkilöt ovat arvostelleet Venäjän presidentin Vladimir Putinin politiikkaa. Tämän vuoksi moni on nähnyt Putinin käden murhien takana. Tämä ei ole kuitenkaan ollenkaan varmaa. Sen sijaan on hyvin todennäköistä, että tapaukset ovat kytköksissä Venäjän tulossa oleviin vaaleihin.
Venäjällä pidetään puolentoista vuoden sisällä sekä parlamentti- että presidentinvaalit. Kahdeksan vuoden vakaan Putinin valtakauden jälkeen valta on nyt jälleen uudelleen jaossa Venäjällä. Uusista valta-asemista Putinin lähdön jälkeen käydään ankaraa kamppailua sekä Putinin leirin sisällä että Kremlin ja opposition välillä. Palkkamurhat saattavat liittyä näihin valtataistelukuvioihin.
Putinin valtaeliitti ei ole yhtenäinen. Kaksi ryhmittymää Putinin lähipiirissä on keskittynyt ainakin valtiollisten kaasu- ja öljy- yhtiöiden Rosneften ja Gazpromin ympärille, joiden taloudelliset mahdollisuudet ovat näiden ryhmien poliittisen vaikutusvallan tukena. Myös Putinin eliitin ulkokehä Venäjän parlamentissa on jakaantunut kahtia. Kremlin avustuksella muodostettiin tänä syksynä pienemmistä puolueista uusi Oikeudenmukainen Venäjä- puolue, joka kilpailee seuraavissa parlamenttivaaleissa aikaisemmin yksinoikeudella Kremlin tuesta nauttineen Yhtenäinen Venäjä- puolueen kanssa.
Myös oppositioleirissä kootaan voimia Putinin eliitin valtamonopolin rikkomiseksi seuraavissa vaaleissa. Länsimielistä oikeisto-oppositiota edustavassa Oikeistovoimien liitto- puolueessa toiveet ovat nyt korkealle puolueen saavutettua yllättävän hyvän tuloksen äskeisissä Permin alueparlamentin vaaleissa. Puolue tuli toiseksi heti Yhtenäinen Venäjä- puolueen jälkeen yli kymmenen prosentin äänisaaliilla. Näin hyvää tulosta länsimielisillä oikeistopuolueilla ei ole ollut pitkään aikaan.
Tosin Perm on puolueen johtajan Nikita Belyhin kotipaikka, eikä ole selvää pystyykö puolue toistamaan hyvän menestyksensä muualla Venäjällä. Länsimielisen opposition menestymismahdollisuuksia häiritsee myös se, että se on hajanainen. Keskeiset puolueet Oikeistovoimien liitto ja Jabloko eivät ole pystyneet kunnolla sopimaan yhteistyöstä, puhumattakaan yhdistymisestä.
Oppositio saattaa kuitenkin pystyä sopimaan yhteisestä presidenttiehdokkaasta.
Tässä saattaa olla apuna Toinen Venäjä- yhteenliittymä, johon osallistuu poliittisilta näkökulmiltaan täysin vastakkaisia liikkeitä sekä oikealta että vasemmalta. Osa niistä on hyvinkin radikaaleja kuten esimerkiksi kirjailija Eduard Limonovin Kansallisboshevistinen puolue. Mukana on myös Venäjän entisen pääministerin Mihail Kasjanovin liike Kansan demokraattinen unioni.
Kremlin mediamonopoli valtakunnallisilla televisiokanavilla ja vaalilainsäädännön muutokset kuitenkin vähentävät opposition mahdollisuuksia menestyä vaaleissa. Viimeisenä esimerkkinä Venäjällä hyväksyttiin vaalilaki, joka kieltää vastaehdokkaiden arvostelemisen medioissa. Näin oppositiolta käytännössä poistettiin mahdollisuus arvostella vallassa olevaa Putinin eliittiä vaaleista poissulkemisen uhalla. Vaalilaissa annetaan myös suuremmat mahdollisuudet poistaa ehdokkaita vaaleista äärimielipiteiden perusteella. Oppositio uskoo, että viranomaiset aikovat väärinkäyttää tätä mahdollisuutta oppositioehdokkaita vastaan.