"Suomalaisyritys pärjää Venäjällä pitkällä pinnalla. Samalla pitää olla kykyä olla lannistumatta ensimmäisistä vastoinkäymisistä, sillä niitä tulee varmasti jossain vaiheessa", painottaa taloustoimittaja ja Venäjän kaupan tuntija Tapani Mäkinen.
Mäkinen julkaisi maanantaina Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran kustantaman kirjan Suuri maa, pitkä kvartaali - suomalaisyritysten kokemuksia Venäjän kehittyvästä kapitalismista.
Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan tuli Neuvostoliiton romahduksen jälkeen 1991 jonkinlainen vapaa pudotus. Siihen saakka suomalaisyritykset olivat tottuneet käymään vuorineuvostasolla tavaroiden vaihtokauppaa itänaapurin kanssa.
Neuvostojärjestelmän romahduksen jälkeen moni suomalaisyritys siirsi korkean tason itäkontaktit alemman portaan hoitoon ja jäi odottamaan, mitä maassa tapahtuu.
Mäkisen mukaan parhaiten Venäjällä ovat menestyneet ne yritykset, jotka toimivat heti 1990-luvun alussa eivätkä jääneet odottamaan Venäjän demokratisoitumista tai jäsenyyttä Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa.
Ruotsalais-suomalainen
olutpanimo kärkeen
Yhtenä malliesimerkkinä läntisten yritysten menestystarinoista Venäjällä Mäkinen mainitsee ruotsalais-suomalaisen olutpanimoketjun Baltic Beverages Holding AB:n, jossa Suomesta on mukana Hartwall Oy.
BBH:n markkinaosuus Venäjällä on noussut jo 36 prosenttiin. BBH:sta on tullut maailman yhdeksänneksi suurin panimo. Konsernin lippulaiva on pietarilainen Baltika on nykyään Euroopan suurin panimo.
"Vanhan kommunistisen järjestelmän jälkeen tuli tyhjiö, joka on pikkuhiljaa täyttynyt. BBH meni Venäjälle 1993 ja olemme olleet mukana markkinoiden rajussa kasvussa. BBH:n markkina kasvoi monta vuotta peräkkäin 80 prosenttia. Välillä elimme loistavia aikoja", muisteli BBH:n toimitusjohtaja Christian Ramm-Schmidt kirjan julkistamistilaisuudessa.
Ramm-Schmidtin mukaan ruplan romahdus 1998 pudotti voiton 100 miljoonaan dollariin, mutta jo seuraavana vuonna yhtiön voitto tuplaantui 200 miljoonaan dollariin.
BBH ei näe Venäjällä suurempia riskejä. Edes investointisuojasopimuksen puuttuminen ei huoleta BBH:ta.
"Venäläiset ministerit kuulevat aina samat laulut investointisuojasopimuksesta uudelta Suomen ulkomaankauppaministeriltä. Suomen elinkeinoelämä on kärsinyt melkoista vahinkoa, kun se on jäänyt odottelemaan sopimuksen voimaantuloa. BBH on investoinut Venäjälle 1,8 miljardia euroa emmekä ole koskaan pohtineet investointisuojasopimuksen puutetta", näpäyttää Ramm-Schmidt.
Mäkisen mukaan yksi suurimpia yllätyksiä suomalaisyritysten Venäjän-kaupassa on se, että ne luottavat venäläiseen oikeusjärjestelmään.
"Tiivin toimitusjohtaja Marko Niskanen on käynyt Venäjällä 50 oikeudenistuntoa ja voittanut kaikki jutut. Venäjällä saa oikeutta, mutta kaikki asiat pitää tehdä viimeisen päälle tarkasti lakien mukaan"; Mäkinen kertoo.
Suomen ja Venäjän rajalla matelevat, välistä kymmenien kilometrien rekkajonot poistuisivat Mäkisen ja Ramm-Schmidtin mukaan, jos rekan kuorma ja rahtikirja vastaisivat pilkulleen toisiaan. Kerran BBH:n rakennustarvikkeita kuljettava rekka juuttui Vaalimaan tuliin, kun lavalta löytyi yksi ylimääräinen vasara.