Venäjältä työntyy Suomeen talvella kylmää ja kesällä kuumaa.
Jos Suomi on saanut nauttia tänä kesänä harvinaisesta ja monia miellyttävästä helteestä, Venäjällä kuumuus on mennyt kärsimyksen puolelle. Metsää on palanut lähelle miljoona hehtaaria, ja kuivuus puraisee viljasadosta ainakin viidesosan.
Metsä- ja suopalot ovat vieneet jo ainakin 50 ihmishenkeä. Hätätilaministeriö varoitti torstaina, että jos palot pääsevät valloilleen myös alueella, jolla sattui 1986 historian vakavin ydinvoimalaturma Tshernobylissä, maaperästä voi vapautua radioaktiivisuutta.
Kyseinen Brjanskin alue on toistaiseksi välttynyt suurilta metsäpaloilta. On hyvä, että Venäjä nosti uhkamahdollisuuden esille avoimesti ja ajoissa. Mahdolliset, joskin epätodennäköiset ja vaikutuksiltaan ilmeisen vähäiset kaukokulkeutumat eivät tulisi näin naapurimaille ikävänä yllätyksenä, toisin kuin 1986.
Pahin helleaalto noin 130 vuoteen on paha koettelemus Venäjälle. Toivon mukaan se opettaa kantapään kautta tarkistamaan sikäläistä käytäntöä, jonka mukaan palojen on annettu riehua ja sammua itsestään.
Harvinaista kyllä, hallitusta on arvosteltu hidastelusta ja huonosta varautumisesta. Arvostelua on herättänyt sekin, että palotorjuntaa on keskitetty ja metsänhoitohenkilökuntaa vähennetty.
Ei olekaan ihme, että presidentti Dmitri Medvedev keskeytti kesälomansa. Venäläistyyliin hän erotti useita korkeita upseereita ja varoitti kahta laivastokomentajaa sen jälkeen kun maastopalo levisi laivaston tukikohtaan. Venäjällä on julkaistu tietoja, että tukikohdassa olisi tuhoutunut jopa 200 lentokonetta.
Jatkuessaan palot voivat johtaa arvaamattomiin seurauksiin. Siitä kertoo, että Moskovan lähellä olevasta varuskunnasta on siirretty turvaan tykistön ampumatarvikkeita. Nizhnij Novgorodin alueella olevasta ydintutkimuskeskuksesta on puolestaan evakuoitu ydinmateriaalia.
Monet maat ovat tarjonneet Venäjälle apua, ja sitä on myös otettu vastaan. Suomen vastaisella rajalla on myös palanut ja savua tullut rajan yli Ouluunkin asti. Onneksi haitat ovat pysyneet vähäisinä verrattuna tilanteeseen jokin vuosi sitten, jolloin Venäjältä tulleet savut olivat todellinen riesa Etelä-Suomessa.
Jos tulipalot saadaan nopeasti kuriin, ulkomaailmaan vaikuttaa eniten pääministeri Vladimir Putinin äkkipäätös lopettaa viljanvienti ainakin loppuvuodeksi. Päätöksellä on todella merkitystä, sillä Venäjä on maailman kolmanneksi suurin viljanviejä.
Putin perusteli ratkaisua sillä, etteivät elintarvikkeiden hinnat nousisi Venäjällä. Päätöksellä on vinha poliittinen tarkoitusperä, sillä ruoan kallistuminen voisi muuttua katutyytymättömyydeksi.
Vehnän maailmanmarkkinahinta on noussut kesäkuusta 90 prosenttia. Venäjän vientikielto nostaa hintatasoa entisestään. Päätöstä on syytä ihmetellä siksikin, että Venäjällä on paljon viljaa varastoissa. Lisäksi Venäjä on tehnyt viime vuosina paljon yksipuolisia päätöksiä, joista on Suomikin on saanut tuta.