Venäjällä vietetään tiistaina itsenäisyyspäivää, jota juuri kukaan ei juhli. Suurin osa venäläisistä ei edes muista juhlapäivän nimeä ja vielä harvempi muistaa, minkä tapahtuman muistoksi sitä vietetään.
Valtiolliseksi juhlapäiväksi kesäkuun 12. julistettiin sen vuoksi, että tuona päivänä vuonna 1990 Venäjän kansanedustajien kongressi hyväksyi riippumattomuusjulistuksen. Siinä Venäjä otti itselleen oikeuksia, jotka siihen asti olivat kuuluneet Neuvostoliiton valtioelinten toimialaan.
Kysymys oli tuolloin linjan valinnasta, joka henkilöityi voimakkaasti kolme kuukautta aikaisemmin Neuvostoliiton presidentiksi valitun Mihail Gorbatshovin ja hänen vastustajansa Boris Jeltsinin väliseen valtataisteluun. Venäjä julistautui tuolloin riippumattomaksi Neuvostoliitosta ja sen muista osatasavalloista. Samalla se julisti päämääräkseen demokratian, ihmisoikeudet ja markkinatalouden.
Vaikka riippumattomuusjulistus hyväksyttiin 907 äänellä 13:a vastaan, eri poliittiset ryhmät käsittivät sen merkityksen eri tavalla. Izvestija-lehti totesikin juhlapäivän merkityksestä kirjoittaessaan, että riippumattomuutta tarvitsivat niin kommunistit kuin liberaalitkin.
Nyt tiedetään, että julistus joudutti Neuvostoliiton hajoamista. Ja sitä monet eivät Venäjällä vieläkään pidä hyvänä asiana. Juhlapäivän vieton alhainen profiili johtuu osittain myös siitä, että se on ennen kaikkea Jeltsinin juhla. Tasan vuosi julistuksen jälkeen Jeltsin valittiin Venäjän ensimmäiseksi presidentiksi. Samana päivänä Leningradin nimi muutettiin Pietariksi.