Verinen itsemurhaisku Ingushiassa on viimeisin käänne väkivallan kasvussa Venäjän Pohjois-Kaukasian alueella. Islamilainen ääriliike on nyt todellinen haaste Venäjän auktoriteetille, maan omalla maaperällä.
Tuhoisa itsemurhaisku autopommilla saattaa olla jo turruttavan tavanomainen uutinen, jos se kantautuu Irakista, Afganistanista tai Pakistanista. Mutta maanantaiaamuna sellainen kuultiin Venäjän maaperältä, Ingushiasta.
Samassa Venäjän Kaukasuksen tasavallassa viime viikolla asemiehet kävelivät sisään hallintorakennuksiin ja ampuivat paikallisen rakennusministerin hengiltä.
Kesäkuussa Ingushian presidentti Junus-Bek Jevkurov haavoittui pommi-iskussa presidentin autosaattueeseen. Sitä ennen tasavallan korkeimman oikeuden varapuheenjohtaja ammuttiin autoonsa.
Myös naapurialueilla Tshetsheniassa ja Dagestanissa on kesän mittaan ammuttu niin ihmisoikeusaktivisteja, journalisteja, poliiseja kuin prostituoituja. Väkivalta koko Pohjois-Kaukasiassa on selvästi kiihtynyt ja muuttanut luonnettaan.
Tämä kaikki saattaa olla Venäjälle jopa suurempi haaste kuin oli kahden sodan kautta tukahdutettu Tshetshenian pyrkimys itsenäisyyteen. Nyt käsillä on islamilaisten ääriliikkeiden kiihtyvä toiminta Venäjän maaperällä, mikä Moskovan näkökulmasta on äärimmäisen vakava uhka maan vakaudelle, jopa yhtenäisyydelle.
Islamin usko on vuosisatoja ollut läsnä Venäjällä. Mutta sen rooli on nyt hyvin nopeassa muutoksessa. Muslimeja on maassa 20-25 miljoonaa, kohta jo viidennes väestöstä. Samaan aikaan kun koko Venäjän väkiluku on laskussa, väestönkasvu on hyvin voimakasta juuri Kaukasuksen suunnalla. Se tarkoittaa, että Venäjän alueella on paljon nuorta juuretonta islaminuskoista väkeä, ja siellä ääriliikkeiden kasvulle on otollinen maaperä.
Kaukasiassa tämä yhdistyy erilaisten klaanien ja sotaherrojen keskinäiseen valtakamppailuun. Venäjän keskusvaltaa ja paikallisia johtajia vastassa on hajanainen joukko, jota yhdistää näkemys "Kaukasuksen emiraatista" ja jonka Ruotsista ylläpidetyillä internetsivuilla maanantainakin riemuittiin onnistuneesta marttyyri-iskusta luopioita vastaan.
Alueen islamilaisliikkeiden johto on tänä vuonna luvannut sekä kiihdyttää taistelua että levittää sitä koko Venäjälle. Se on suora ja vakava uhkaus.
Varsinaisten sotatoimien päättymisen jälkeen Moskova on syytänyt Tshetsheniaan kasapäin jälleenrakennusrahaa, jonka myötä pääkaupunki Groznyi on muuttunut rauniokasasta oleellisesti parempaan kuntoon. Presidentti Ramzan Kazyrov on nauttinut Kremlin suosiosta ja saanut samalla vapaat kädet järjestellä Tshetshenian asioita mielensä mukaan.
Tämä operaatio näytti tuovan Venäjän johdon kaipaamaa tulosta, olojen vakiintumista. Nyt on enteitä siitä, että se saattoikin olla tyyntä myrskyn edellä.
Moskova ei mistään hinnasta voi sallia islamistipohjaisen väkivallan puhkeamista koko Tshetshenian, Ingushian ja Dagestanin alueella. Mutta mitä enemmän kontrolliin ja voimatoimiin turvaudutaan, sitä enemmän miehitysvallaksi Venäjän joukkoja koetaan - Venäjän sisällä.
Koko Venäjän Pohjois-Kaukasian alue on vaarassa joutua kierteeseen, jossa toimintamalleja haetaan Irakista, Afganistanista ja Pakistanista. Kaiken huipuksi vieressä on Georgia, jonka suunnalla Venäjällä on toiset päänsäryt.
Koko kesän ajan on alueen väkivalta kiihtynyt. Venäjän suurin turvallisuuskysymys on maan omien rajojen sisällä, eikä siihen ole yhtään helppoa ratkaisua.