Venäjä yrittää painaa jarrua

Vaikka sotilasliitto Naton keskiviikkona Bukarestissa alkavan huippukokouksen pääteema on järjestön laajentuminen Balkanille, Naton on niin ikään määrä pohtia, käynnistääkö se Ukrainan ja Georgian kanssa jäsenyysvalmennusohjelman.

Vaikka sotilasliitto Naton keskiviikkona Bukarestissa alkavan huippukokouksen pääteema on järjestön laajentuminen Balkanille, Naton on niin ikään määrä pohtia, käynnistääkö se Ukrainan ja Georgian kanssa jäsenyysvalmennusohjelman.

Venäjä vastustaa tiukasti maiden lähentymistä kohti Natoa, ja myös Naton jäsenmaiden kannat eroavat suuresti toisistaan.

Naton laajentumishuippukokouksen asetelma on jo valmiiksi jännittynyt varsinkin, kun Venäjän väistyvä presidentti Vladimir Putin ja hänen seuraajansa Dmitri Medvedev osallistuvat Naton ja Venäjän keskinäisiin neuvotteluihin huippukokouksen yhteydessä.

Kyseessä on ensimmäinen varsinainen Naton huippukokous, johon Putin osallistuu, vaikka hänellä on ollut niihin jo vuosien ajan avoin kutsu.

Nato ei halua, että Venäjä sotkeutuu sotilasliiton laajentumiseen.

Ukrainan ja Georgian jäsenyyspyrkimyksiä ovat tukeneet varsinkin Itä-Euroopan Nato-maat, mutta myös Yhdysvallat on suhtautunut myönteisesti, jotta Venäjä ei pääsisi sanelemaan Naton päätöksiä.

Suomen Nato-suurlähettilään Aapo Pölhön mukaan tilanteen voi nähdä myös päinvastaisesta näkökulmasta.

"Jotkut Nato-maat ottaisivat Venäjän huolet huomioon, koska, jos tehdään aina päinvastoin kuin Venäjä haluaa, sekin antaa Venäjälle sananvaltaa", Pölhö muistutti.



Jäsenyysvalmennus
ehkä jäihin


Pölhön valistunut veikkaus huippukokouksen alla olikin, ettei kummankaan maan jäsenyysvalmisteluille annettaisi siunausta vielä huippukokouksessa.

Monet Nato-maat ovat olleet pettyneitä viime syksyn tapahtumiin Georgiassa. Oppositio vaiennettiin vaalien yhteydessä ja tv-asemia pantiin kiinni.

"Tämä oli kuolinisku Georgian nopealle etenemiselle Nato-tiellä. Maa meni viisi vuotta taaksepäin", Pölhö kuvaili.

Monien sotilasliiton eurooppalaisten jäsenten mukaan maasta irtautuvien Abhasian ja Etelä-Ossetian konfliktit tekevät myös Georgiasta niin epävakaan, että se pitäisi jättää ulkopuolelle.

Georgian presidentti Mihail Saakashvili yritti vielä viime viikon lopulla liennyttää tilannetta tarjoamalla Abhasian alueelle muun muassa Georgian varapresidentin tehtäviä, vapaakauppavyöhykkeitä sekä parlamenttiedustusta. Hän korosti, että Abhasialla olisi samalla myös täysi autonomia.



Myönteistä
korostetaan


Ukrainan osalta Natoa huolettaa epävarmuus siitä, kuinka selkeä tuki liiton jäsenyydelle maassa oikeastaan on. Tuoreiden mielipidemittausten mukaan vain joka kolmas ukrainalainen kannattaa Nato-jäsenyyttä, eikä järjestö ota jäsenikseen maita, joiden enemmistön tahto on epävarma.

Venäjän merkittävin Mustanmeren laivastotukikohta sijaitsee Ukrainassa, ja alueella on myös tehtaita, jotka toimittavat puolustusmateriaalia Venäjälle, minkä takia Venäjä suhtautuu kielteisesti etenkin Ukrainan jäsenyyteen.

Venäjä on huolissaan paitsi Yhdysvaltain Tshekkiin ja Puolaan suunnittelemasta ohjuskilvestä, myös vuonna 1990 solmitusta Tae-sopimuksesta, joka koskee tavanomaisten aseiden käyttöä Euroopassa.

Nato suhtautuu sopimukseen vakavasti ja pitää sitä kaikkein tärkeimpänä Euroopan turvallisuuden kulmakivenä.

Kaikkien ongelmien ohella Nato haluaisi nyt keskustella Putinin kanssa myös yhteistyön myönteisistä piirteistä. Venäjä osallistuu Naton kanssa Active Endeavour -operaatioon Välimerellä. Natolla ja Venäjällä on niin ikään yhteinen Afganistaniin liittyvä huumeidenvastainen ohjelma. Myös Isaf-operaation kauttakulkujärjestelyt Afganistaniin tehdään osin Venäjältä käsin.

Kiistelyksi kokouksen ei haluta äityvän, koska paikalle saapuu paljon arvovieraita.

Ilmoita asiavirheestä