EU:n komission puheenjohtaja Romano Prodi yllätti maanantaina YK:n kestävän kehityksen konferenssissa varoittamalla vahvasti Venäjää seurauksista, jos se jättää ratifioimatta Kioton ilmastosopimuksen.
Prodin mukaan Venäjää täytyy painostaa tulemaan mukaan sopimukseen. "Asialla on vahva kytkentä EU:n ja Venäjän yhteistyöhön", hän varoitti ja kehotti Venäjää toimimaan yhteistyössä unionin kanssa.
Taustalla tähän Prodin purkaukseen tiedotustilaisuudessa olivat Johannesburgissa saadut kahdenlaiset viestit Venäjän suunnasta. Eräät paikalla olevat venäläisedustajat olivat varoittaneet, ettei maan duuma ehkä ratifioikaan Kioton sopimusta.
Tämä taas käytännössä hautaisi koko sopimuksen. Tullakseen voimaan sopimuksen takana olevien maiden on edustettava vähintään 55 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, ja se ratkeaisi Venäjän mukaantulolla.
Venäjän epäröinti liittyy Yhdysvaltain poisjääntiin. Venäjällä oli laskettu, että amerikkalaisten kanssa voisi käydä päästökauppaa ja saada näin tuloja sopimuksesta, mutta nyt tämä kuvio ei onnistukaan.
Prodi varoitti Venäjää, että tämä on lyhytnäköinen intressi. Puhdas ilmakehä sen sijaan on kaikkien etu.
Suomen presidentti Tarja Halonen asetti sanansa omassa tiedotustilaisuudessaan hyvin varovasti.
"Suomi on käyttänyt kahdenvälisiä suhteitaan sekä Yhdysvaltain että Venäjän suuntaan", Halonen sanoi ja toivoi, että jos jokin maa ei tee "juridista ratkaisua" niin se käytännössä kuitenkin toimisi niin että asian sisältö toteutuisi.
Halonen kehotti maita tulemaan mukaan, ja jos ne eivät tule, vastuu joka tapauksessa on olemassa.
Ympäristöministeri Jouni Backman puolestaan kertoi saaneensa viestejä, että Venäjä ratifioisi sopimuksen vielä tänä vuonna.
Venäjän pääministeri Mihail Kasjanov puhuu YK-kokouksessa tiistaina.
Tavoitteita
jää toteutumatta
Presidentti Halonen oli vuoden 2000 syksyllä näkyvästi esillä puheenjohtajana YK:n "Millennium-kokouksessa", jossa pääsihteeri Kofi Annanin johdolla lyötiin lukkoon joukko köyhyyden puolittamiseen vuoteen 2015 mennessä tähtääviä tavoitteita.
Halosen mukaan Johannesburgin kokous ei merkitse, että nuo tavoitteet sellaisenaan toteutuisivat.
"Tämä on kuitenkin säällinen ratkaisu", hän sanoi. Vaikka jotain jää toteutumatta, nyt mennään silti uskottavasti eteenpäin.
Erityisen tyytyväinen Halonen oli siihen, että sosiaaliset eli ihmiseen liittyvät näkökulmat on nyt liitetty mukaan ympäristöasioihin.
Omassa puheenvuorossaan maanantaina Halonen korosti naisten asemaa ja koulutusta, kaupan "reilua vapauttamista" ja globaalia etiikkaa. Suomea hän piti esimerkkinä siitä, että talouden kilpailukyvyn j ja ympäristön kestävän kehityksen voi yhdistää.
Halonen osallistui maanantaina myös kansainvälisen työjärjestön ILO:n globalisaatiotilaisuuteen.
Kaksi kohtaa
kiikasti
Valtioiden edustajien pitäessä sarjassa puheitaan toisaalla Johannesburgin kokouspaikalla yritettiin vielä ratkoa viimeisiä esteitä toimintaohjelman hyväksymisen tieltä.
Hyvissä ajoin maanantaina suurin osa olikin jo valmista. Esimerkiksi sanitaatioissa eli vesihuollossa päästiin ratkaisuun, jossa vuoteen 2015 mennessä vähentää niiden ihmisten määrää, joilla ei ole kunnollista vesihuoltoa.
Tavoite on löysä, mutta rahoituksessa otettiin askelia. Yhdysvallat ilmoitti panostavansa kehitysmaiden vesihuoltoon miljardi dollaria, minkä jälkeen EU:n komissio nokitti heti 1,4 miljardilla eurolla.
Samaan aikaan uusiutuvan energian käytön määrällisissä osuuksissa edettiin yhä vaikeasti, ja lisääntymisterveyteen liittyvät kysmykset olivat täydellisessä umpikujassa pitkin päivää.
Valmista oli kuitenkin jo niin paljon, ettei valtioiden edustajien tarvinnut puheissaan pelätä täyttä mahalaskua. Tulokset ovat joka tapauksessa kompromisseja.
"On tehty paljon työtä, jotta tämä onnistuisi niin hyvin kuin mahdollista. Kaikkea ei varmasti saada", Halonen luonnehti.
Esimerkiksi kysymys maataloustuista on nousemassa yhä suuremmaksi asiaksi, eurooppalaiselta näyttämöltä globaalille tasolle.
Kokous päättyy keskiviikkona, jolloin toimintaohjelma ja siihen liittyvä poliittinen julistus lopullisesti hyväksytään. Tiistaina jatketaan yhä valtioiden puheenvuoroilla, tapaamisilla ja neuvotteluilla.