Venäjän kokonaistuotanto kasvaa vuoteen 2010 vähintään neljä prosenttia vuodessa, jos taloudelliset uudistukset jatkuvat, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla tuoreessa tutkimuksessaan Suomen ja Venäjän taloussuhteiden kehitysnäkymät.
Jos Venäjän taloudessa ja erityisesti politiikassa ei tapahdu pahempia häiriöitä, talouskasvu voi kiihtyä jopa kahdeksaan prosenttiin.
Suomen tämän vuoden talouskasvuksi Etla arvioi viime viikolla 1,3 ja ensi vuodelle 2,7 prosenttia.
"Venäjä on noussut tammi-syyskuun tilastojen mukaan Suomen kolmanneksi suurimmaksi kauppakumppaniksi, kun vienti ja tuonti lasketaan yhteen", kertoi tutkimuspäällikkö Markku Kotilainen Etlasta esitellessään maanantaina tutkimusta.
EU:n ensi keväänä toteutuva itälaajentuminen näkyy tutkimuksen mukaan vain hyvin vähän Venäjän taloudessa ja ulkomaankaupassa.
Vireillä oleva Venäjän ja EU:n vapaakauppasopimus sen sijaan hyödyttäisi selvästi Suomen ja Venäjän välistä kauppaa, mutta muille EU-maille hyödyt eivät olisi niin suuret kuin Suomelle.
Vapaakauppasopimus ja Venäjän jäsenyys Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa takaisivat Suomen viennille hyvän kasvupohjan.
Etla arvioi että vuoteen 2010 saakka Suomen vienti Venäjälle voi kasvaa keskimäärin noin kahdeksan prosenttia vuodessa.
Venäjän osuus Suomen tavaraviennistä kohoaisi vuoden 2010 paikkeilla noin kymmeneen prosenttiin, jolloin Venäjästä tulisi Suomen suurin kauppakumppani.
Tällä hetkellä suurin kauppakumppani on Saksa.
Öljy vauhdittanut
Venäjän talouskasvua
Tutkija Ville Kaitila muistuttaa, että Venäjän talouskasvu on viime vuosina ollut nopeaa, koska öljyn maailmanmarkkinahinta on pysytellyt korkealla.
Venäjän talous voisi kasvaa tasaisemmin, jos siellä olisi Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen investoitu myös muuhun teollisuuteen kuin öljyntuotantoon. Öljyn hinta voi myös laskea, jolloin se hidastaa talouskasvua.
Kasvua jarruttaa myös heikko pankkisektori, josta ei saada investointien rahoitusta kuten läntisissä teollisuusmaissa.
"Venäjällä on myös poliittisia ja taloudellisia riskejä. Sosiaalisista riskeistä pahimpia on aidsin leviäminen, sillä se voi hidastaa talouskasvua parinkymmenen vuoden kuluttua jopa yhden prosenttiyksikön verran."
Suomen ja Venäjän kauppaa jarruttava suurin tekninen este on investointisuojasopimuksen puuttuminen. Se on ollut valmiiksi neuvoteltu jo lähes parin vuoden ajan, mutta yrityksistä huolimatta sitä ei ole päästy allekirjoittamaan.
Investointisuojasopimus turvaisi läntisten sijoittajien varat Venäjällä ja sijoittajat voisivat myös vapaasti kotiuttaa voittonsa Venäjältä.
Investointisuojasopimus myös takaisi ulkomaisille ja venäläisille yrityksille samanlaisen kohtelun.
Elektroniikassa
kasvumahdollisuuksia
Suomen viennissä Venäjälle suurin tavararyhmä on nykyään koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, joiden osuus tavaraviennistä oli 44 prosenttia viime vuonna.
Tutkimusjohtaja Kari Alho kertoo, että puhelin-, radio ja televisiolaitteiden vienti Venäjälle on kasvanut erityisen voimakkaasti 1990-luvun alusta lähtien.
Tietoliikennealan vientiosuus oli vain 2,5 prosenttia vuonna 1992, mutta kymmenen vuotta myöhemmin se on noussut jo 15 prosenttiin.
Vuonna 2002 erilaisten puhelinlaitteiden viennin arvo lisääntyi 34 prosenttia.
"Suomen elektroniikkateollisuudella on todella hyvät vientinäkymät Venäjälle, sillä esimerkiksi maan kännykkätiheys on vain 15 prosenttia. Moskovassa se on vähän yli 50 prosenttia", arvioi Alho.
Hollannin tauti
voi iskeä Venäjälle
Tutkijat listaavat Venäjän talouden hyviä kasvutekijöitä, mutta varoittavat samalla myös suurista riskeistä.
Yksi riskeistä on niin sanottu Hollannin tauti eli tilanne, jossa energiasektorin hyvä menestys estää muiden toimialojen kasvua. Tautia voi pahentaa tutkimuksen ja tuotekehityksen vähäisyyden lisäksi korkeasti koulutetun työvoiman muutto Venäjältä pois.
Kotilainen arvioi, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on selvästi tuonut vakautta ja ennustettavuutta Venäjän talouteen. Myös sunnuntaiset duuman vaalit ja Yhtenäinen Venäjä -puolueen menestys vahvistanevat Putinin hallintoa.
"Ongelmana on, miten Putinin hallinto voi kehittyä liberaalimpaan suuntaan", pohtii Kotilainen.