Venäjä voi kutsua Suomen yh­tei­siin me­ri­har­joi­tuk­siin

KalevaHelsinki Venäjän sotilaallinen kiinnostus tulee luultavasti lisääntymään Suomenlahden

Helsinki Venäjän sotilaallinen kiinnostus tulee luultavasti lisääntymään Suomenlahden pohjukkaa kohtaan. Syynä ovat öljyn ja kaasun merikuljetukset. Näin arvioidaan eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Venäjä 2017-raportissa, joka esiteltiin suurelle kuulijakunnalle eduskunnan lisärakennuksessa torstaina.

Suomalaisten Venäjä-asiantuntijoiden kirjoittamassa raportissa arvellaan, että Suomi joutuu ottamaan kantaa venäläisten kutsuun rannikolla ja merialueella tapahtuvista harjoituksista.

Niiden teemana olisi Suomenlahden pohjukan strategisten kohteiden suojeleminen terrori-iskuilta. Mahdollisia kohteita voisivat olla muun muassa Koiviston öljysatama ja Venäjältä Saksaan rakennettava merenalainen kaasuputki

Raportin kirjoittajiin kuulunut majuri Juha Mäkelä huomautti, ettei kyse olisi sotaharjoituksista vaan monen maan yhteisharjoituksista, joissa testattaisiin energiakuljetusten suojelemista. Tällaisiin harjoituksiin osallistuminen olisi Suomelta täysin luontevaa. Myös Nato voisi olla mukana tällaisissa harjoituksissa, Mäkelä lisäsi.

"Ajat ovat muuttuneet Ustinovin päivistä", Mäkelä naurahti. Hän viittasi Neuvostoliiton puolustusministeriin Dmitri Ustinoviin, joka esitti 1970-luvulla Suomelle yhteisiä sotaharjoituksia.

Venäjä-raportti keskittyy paljolti talouteen ja ennen muuta energiasektoriin, joka on Venäjän uuden nousun kivijalka.

Öljyn ja kaasun tuotanto ovat Venäjän vaurastumisen kannalta ongelmallisia sen takia, että niissä työvoiman tarve on verrattain vähäinen. Raportin kirjoittajiin kuulunut tulevaisuustutkija Osmo Kuusi epäili, että energiavaroilla tulee elämään vain pieni eliitti eivätkä hedelmät valu suuren yleisön hyödyksi.

Suomen ja Venäjän taloudet muistuttavat siinä mielessä toisiaan, että suurilla yrityksillä on keskeinen rooli. Raportissa annetaan ymmärtää, että Venäjän suuryrityksissä voisi Suomen tapaan syntyä innovaatioita.

Venäjän liike-elämässä 15 vuotta touhunnut Seppo Remes oli asiasta eri mieltä.

"Venäläiset ovat kyllä innovatiivisia ja kekseliäitä, mutta Venäjän suuryritykset ovat tavattoman byrokraattisia. Ne eivät pysty toimimaan innovatiivisina moottoreina", Remes huomautti.

Seppo Remes kertoi kokemuksenaan, että venäläiset kuuntelevat mielellään ulkomaisia yrityksiä sparrausmielessä, mutta pitävät päätöksenteon itsellään.

Eduskunnan seminaariin oli kutsuttu kaksi vierasta Venäjän parlamentista duumasta. Hallitsevaan Yhtenäinen Venäjä -puolueeseen kuuluva Aleksandr Strelnikov houkutteli suomalaisia puunjalostuksen asiantuntijoita kotiseudulleen Kirovin alueelle, jonka valtavasta 120 000 neliön maa-alasta puolet on metsän peitossa. Nyt siellä on vain ruotsalaisia metsäasiantuntijoita.

Venäläisedustajat allekirjoittivat raportin kuvauksen kotimaastaan pääosin oikeaksi. Esimerkiksi väestökehitys on paikka paikoin hälyttävä. Kuolan niemimaa ja Kaukoitä tyhjenevät muuttoliikkeen vuoksi. Kuolleisuus ylittää syntyvyyden.

Opposition Rodina (Isänmaa) -puolueeseen kuuluva Igor Morozov kertoi, että Venäjällä kuoli viime vuonna 440 000 työikäistä. Kielteistä väestökehitystä yritetään kääntää pidentämällä äitiyslomaa ja lisäämällä äitiysrahaa.

Ilmoita asiavirheestä