Pääkirjoitus

Venäjä viimein WTO-jä­se­nek­si

Venäjä on viimeinkin liittymässä Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi. EU:n kanssa sopu syntyi keskiviikkona. Suomelle Venäjän jäsenyydestä on pelkästään hyötyä.

Viimeisetkin esteet Venäjän liittymiselle Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi näyttävät raivatun tieltä pois. EU ja Venäjä sopivat ehdoista Brysselissä keskiviikkona.

Osapuolet itse kertoivat antamassaan tiedotteessa, että esimerkiksi maataloustuotteiden kaupassa on vielä jäljellä ratkaisemattomia kysymyksiä. Financial Times-lehden mukaan niistä ei pitäisi enää koitua suuria ongelmia. USA ja Venäjä olivat sopineet WTO-jäsenyydestä jo aiemmin, ja kun EU teki vastaavan sopimuksen, kaksi suurinta WTO:hon kuuluvaa talousaluetta on järjestelyssä mukana.

Financial Timesin lainaamat asiantuntijat arvelivat tuoreeltaan, että jäsenyysneuvottelut saadaan päätökseen noin vuodessa. Sitä sopii toivoa. Venäjä on neuvotellut WTO:hon liittymisestä jo vuodesta 1993. Se on viimeinen suuri talous, joka on ollut järjestön ulkopuolella.

Venäjän liittyminen WTO:n jäseneksi on ilman muuta hyvä uutinen EU:lle ja sen mukana Suomelle. Kauppajärjestön jäsenyys tuo Venäjän samalla viivalle muiden kanssa. Kansainvälisiin sääntöihin sitoutuminen lisää ennustettavuutta, joka maalta on valitettavan usein puuttunut. Voi olettaa, ettei esimerkiksi puutullien kaltaisia yllätyksiä ole enää tulevaisuudessa luvassa.

Asiantuntijoiden mukaan Venäjä itse ei välittömästi hyödy jäsenyydestä suuresti. Sen tärkeimmät vientituotteet ovat öljy ja kaasu, joille ei nykyiselläänkään ole vientitariffeja EU:ssa. Kysymys onkin maan kauppapolitiikan suuresta kuvasta, johon liittyy vahvasti ulkomaisten investointien houkuttelu. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjältä on viety paljon pääomia ulkomaille.

WTO-jäsenyys on kuitenkin vasta alku. Siitä on apua, mutta Venäjän talouden vahvistaminen riippuu viime kädessä venäläisistä itsestään.

Ulkomaisten investointien houkutteleminen edellyttää Venäjältä ennen muuta kahta asiaa: kurinalaista talouspolitiikkaa ja systemaattista oikeusvaltion rakentamista.

Kurinalaiseen talouspolitiikkaan kuuluu vakaa valuutta, hallinnassa oleva inflaatio sekä luja valtiontalous. Oikeusvaltio tarkoittaa ennen muuta luotettavaa ja pätevää oikeuslaitosta, jossa sekä poliisin että tuomioistuinten pätevyyteen ja riippumattomuuteen voi luottaa. Venäjän on uusittava lainsäädäntöään siten, että ulkomaisten yritysten tulo maahan helpottuu. Nykyään esteenä on hankala byrokratia ja rehottava korruptio.

Venäjä on markkina-alueena hyvin houkutteleva. Mutta siihen liittyy nykyisellään aivan kohtuuttomia riskejä. Ulkomaisia investointeja on Venäjän potentiaali huomioon ottaen turha kuvitellakaan ennen kuin lainsäädäntö ja viranomaistoiminta täyttävät kansainväliset mitat.

Niitä kumpaakaan WTO ei sellaisenaan tuo, mutta se voi auttaa niiden rakentamisessa.

Venäjä on kauppakumppanina uuden ajan alussa. Toivottavasti jäljellä olevat esteet jäsenyyden tieltä saadaan raivatuksi ripeästi. Siitä ei ole hyötyä ainoastaan Venäjälle.