Venäjän demokratian tilaa ja toimintakykyä mitataan sunnuntaina järjestettävissä parlamenttivaaleissa. Tämänhetkisessä parlamentin alahuoneessa eli duumassa yksinkertaista enemmistöä pitää niukasti hallussaan pääministeri Dmitri Medvedevin johtama Yhtenäinen Venäjä, presidentti Vladimir Putinin horjumaton tukipuolue.
Viime vaaleissa vuonna 2011 puolue sai hiukan alle 50 prosenttia äänistä. Talouden nilkuttaessa ennusteet lupaavat nyt vain vajaan 40 prosentin kannatusta.
Nykyisistä parlamenttipuolueista kommunistien ja liberaalidemokraattien kannatus on kymmenen prosentin tuntumassa ja oikeudenmukaisen Venäjän niukasti viiden prosentin äänikynnyksen yläpuolella. Mitään tiukkaa oppositiota puolueet eivät ole muodostaneet.
Vuoden 2011 vaaleilla oli Kremlin käsikirjoitus, mutta se ei pitänyt loppuun asti. Yhtenäisen Venäjän kannatus notkahti, ja tiedot laajasta vaalivilpistä saivat kansalaiset kaduille.
Samanlaista reaktiota Venäjän johto ei halua nyt nähdä. Luotettavuutta on haettu muun muassa vaihtamalla Venäjän keskusvaalilautakunnan johto. Elintä vetää nyt Venäjän entinen ihmisoikeusvaltuutettu Ella Pamfilova.
Paljon on tarpeen tehdäkin, jotta kansan luottamus palautuisi. Tuoreen tutkimuksen mukaan yli kolmannes venäläisistä arvioi, että vaalit eivät ole vapaat ja rehelliset.
Yhtenä uudistustoimena edellisten vaalien korkeaa seitsemän prosentin valtakunnallista äänikynnystä on nyt laskettu viiteen. Puolueita osallistuu vaaleihin peräti 14, joista kuitenkin korkeintaan mainitut neljä ylittävät kynnyksen.
Vaalijärjestelmää uudistettiin myös siten, että jokaisella äänestäjällä on nyt kaksi ääntä. Puolet duuman 450 paikasta jaetaan puolueita äänestämällä, toinen ääni annetaan henkilöehdokkaalle niin, että henkilövaalipiiristä eniten ääniä saanut ehdokas tulee valituksi.
Asiantuntija-arvioiden mukaan yhtenäinen Venäjä kerää henkilövaalipiireistä ylivoimaisesti suurimman potin. Kun päälle tulevat puoluelistoilta valituksi tulevat ehdokkaat, valtapuolueen asema duumassa todennäköisesti vain vahvistuu, vaikka sen kannatus putoaisikin.
Äänestäjien tahto toteutuu Venäjällä pitkälle siten kuin maissa, joissa on enemmistövaalitapa. Isona erona vain on oikean opposition puuttuminen. Sellaisen nousu on muun muassa viranomaisten ja valtiollisten viestinten avulla tehty mahdottomaksi.
Tämän kuun alussa esimerkiksi venäläisten vaalivilppiarvioista kertonut riippumaton tutkimuslaitos Levada pantiin ulkomaisten agenttien listalle. Nyt sen on paljon vaikeampaa toteuttaa kansalaisten joukossa esimerkiksi kyselyjä poliittisista mielialoista.
Valta on Venäjällä edelleen liian vaarallinen asia annettavaksi aidosti kansan käsiin. Iso osa venäläisistä tosin hyväksyy tämän tilanteen.
Heille vakaus on edelleen tärkeämpää kuin poliittiset vapaudet. Siksi nykyisten vallanpitäjien tukipuolueilla on niinkin laaja kannatusta kuin nyt on.