Kun maailman johtajia kokoontui tiistaina Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisen 70-vuotistilaisuuteen Puolaan, yksi presidentti monien presidenttien joukosta oli poissa: Venäjän Vladimir Putin.
Olipa poissaolo Puolan näpäytys tai Putinin oma ratkaisu, se kertoi paljon, kuinka hyytäväksi maailma on mennyt Ukrainan kriisin myötä. Neuvostojoukot tulivat sentään vapauttamaan natsi-Saksan keskitysleirin vielä hengissä olleet.
Sotatoimet Ukrainan itäosissa ovat viime päivinä vain kiihtyneet. Lauantain iskussa Mariupoliin kuoli kymmeniä siviilejä.
Samaan aikaan Venäjän tukemat separatistit ovat hyökkäyskannalla yhdistääkseen Donetksin ja Luhanskin ”kansantasavaltojen” alueet. Avainasemassa on taistelu Debaltseven varuskuntakaupungista Donetskin ja Luhanskin välissä. Kaupunki on separatistijoukkojen motittama.
Jo viime viikolla Venäjä käytännössä repi kappaleiksi Minskin tulitaukosopimuksen. Jos Venäjän uuteen esitykseen olisi tartuttu, se olisi saanut oikeuden pitää omia sotilaitaan Itä-Ukrainassa. Minskin sopimuksen mukaan heidät pitäisi vetää pois.
Raketti-iskut Mariupoliin tekivät pahinta jälkeä sitten viime kesän matkustajakoneen alas ampumisen. YK:n apulaispääsihteeri sanoi Etyj-tarkkailijoiden analyysin osoittavan, että raketit ammuttiin separatistien alueelta ja vielä tahallisesti siviilikohteisiin. Mariupol ei ole ollut kiivainta sotatoimialuetta.
Venäjä kiistää tietenkin osallisuutensa, ja Ukrainaa sodan kiihtymisestä syyttänyt Putin kutsui maanantaina Ukrainan joukkoja Naton ”muukalaislegioonaksi”.
Lausunto oli uusi osoitus Putinin ajautumisesta yhä pidemmälle kohta vuosi sitten aloittamallaan tiellä, jolle ei päätä näy. Onko hänen tavoitteensa saada Venäjältä tieyhteys Krimin niemimaalle vai mikä?
Jos Venäjän tukemat hyökkääjät alkaisivat tavoitella Mariupolia, se nostaisi Ukrainan kriisin uudelle tasolle. Maayhteys Krimille voi vallan hyvin olla Venäjän tavoite, sillä niemimaata on ilman sitä vaikea huoltaa.
Länsimaailmalla ei näytä olevan muuta vaihtoehtoa kuin vastatoimena kiristää Venäjän vastaisia talouspakotteita entisestään.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on ilmoittanut harkitsevansa uusia vastatoimia. EU:n ulkoministerit kokoontuvat torstaina harkitsemaan ”asianmukaista vastausta”.
EU-johtajat eivät sulkeneet yhteislausunnossaan uusia pakotteita pois, vaan kehottivat ulkoministereitä miettimään juuri niitä. EU:n huippukokous kokoontuu 12. helmikuuta päättämään mahdollisista uusista pakotteista. Naton puolustusministerit kokoontuvat puolestaan ensi viikolla.
Jo ennen Ukrainan sotaa alkanut ja sen aikana jyrkentynyt Venäjän talouden alamäki ei ota pysähtyäkseen. Luottoluokitusyhtiö Standard & Poor’s tiputti maanantaina Venäjän valtionlainat roskalainaluokkaan, ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen. Ilmoituksen jälkeen ruplan arvo dollariin nähden putosi seitsemän prosenttia lisää.
Pääkirjoitus