"Ensi vuosi on elämäni vaativin vuosi", sanoo ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok.). Suomi on silloin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin puheenjohtajamaa. Lähinnä ulkoministerin päänsärkynä tulee olemaan se, kuinka tiukkaa linjaa Suomi ajaa suhteessa Venäjään.
Venäjästä Kanerva on saanut puhua paljon jo nyt.
Hän on tyynnytellyt puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) Venäjä-näkemyksestä noussutta kohua, puolustanut ulkopolitiikan johtamisjärjestystä, kehunut presidentin ja hallituksen yhteistoimintaa sekä kiistänyt sen, että kokoomus puuhaisi palatsivallankumousta.
Samaan hengenvetoon Kanerva vaatii aktiivisuutta Venäjä-politiikkaan. "On ryhdistäydyttävä ja nostettava kunnianhimoa suhtautumisessa Venäjään. Muuten Suomi menettää Venäjä-osaamisen eritysasemansa kansainvälisissä ympyröissä."
Hänen näkemyksensä Venäjä-suhteemme "väljähtyneisyydestä" on jo ehditty leimata presidentti Tarja Halosen ja ex-ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) arvosteluksi. Kanerva kiistää tämän jyrkästi.
"On mitä matalamielisintä analyysiä ajatella, että tässä olisi kritiikkiä jotakin henkilöä tai instituutiota kohtaan. Katin kontit!"
Kanervan mukaan on nimenomaan vahvuus, että Suomen ja Venäjän valtiopäämiesten tasolla suhde toimii. "Se on etu, mutta se ei, herra paratkoon, riitä. Koko yhteiskunta täytyy saada näkemään, mitä mahdollisuuksia naapuriin sisältyy."
Venäjään pitää paneutua
Kanerva korostaa, että kyse ei ole siitä, että Suomella olisi ongelmia tai hankaluuksia Venäjän kanssa. "Venäjä on merkitykseltään valtava ja nyt erittäin suuren kansainvälisen mielenkiinnon kohteena."
Kanerva muistuttaa, että Suomella on ollut kohtuullisen hyviä analyyseja kerrottavaksi siitä, mitä Venäjällä tapahtuu ja minne siellä ollaan menossa. Tätä meiltä maailmalla odotetaan myös jatkossa.
"Se on sellaista henkistä osaamispääomaa, joka on käypää valuuttaa Suomelle kansainvälisillä markkinoilla. Nyt meillä vain on passivoiduttu. On kuviteltu, että Venäjää ja sen muutosta osataan tulkita niin kuin Ruotsia. Näin ei ole. Venäjään pitää erikseen paneutua."
Kanerva varoittaa, että herättävä on nopeasti. "Eri puolilla maailmaa on nälkäisiä maita, jotka haluavat ohittaa Suomen Venäjä-tuntijana. Meidän täytyy nyt nähdä naapuruuden positiiviset mahdollisuudet."
Kanerva kertoo perehtyneensä paitsi julkisen hallinnon myös yksityisen liike-elämän sekä tutkija- ja kirjoittajatahojen kautta siihen, kuinka hyvin Suomessa tällä hetkellä osataan lukea Venäjää.
"En ole tyytyväinen Suomessa olevaan yleiseen tietotasoon siitä, mitä Venäjällä on tapahtumassa", Kanerva summaa. Myös Suomen omien etujen ja tarpeiden valvomisessa on hänen mielestään parannettavaa.
Etyj on valtava haaste
Venäjä-suhteet hallitsevat ulkoministeri Ilkka Kanervan omaa työsarkaa etenkin ensi vuoden alusta.
"Suomi on hankalan ja tiukan paikan edessä", Kanerva myöntää Etyjin puheenjohtajuusvuodesta. Erityisen vaativa haaste tulee olemaan Etyjin ja Venäjän suhteiden rakentamisessa.
"Venäjä näkee, että koko Etyj on muodostunut heidän yhteiskuntajärjestyksensä kritiikkijärjestöksi ja että siltä puuttuu yleisempi ote. Useissa Keski-Aasian jäädytetyistä kriiseissä Venäjä on keskeinen osapuoli.
EU:ssa on vahva blokki, jonka mielestä EU:n pitäisi toimia Etyjin sisällä niin, että Venäjä ajetaan nurkkaan, jotta saataisiin se muuttamaan politiikkaansa", Kanerva kuvaa tilannetta ja lisää: "Tämäntyyppisten asioitten ratkaiseminen on sitten minun sylissäni, sillä ulkoministeri on henkilökohtaisesti Etyj-puheenjohtaja."
Parhaillaan hahmotellaan Suomen puheenjohtajuusohjelmaa. Siinä linjataan, mitä Suomi ajaa ja millä periaatteella. Ohjelman punaista lankaa Kanerva ei suostu paljastamaan. Hän aikoo esitellä sen marraskuussa yhtä aikaa kaikille Etyj-maille.
"Yhdysvallat on ohjelmasta erittäin kiinnostunut. Siitä tullaan keskustelemaan myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin kanssa marraskuussa Rovaniemellä. Myös EU-maat kyselevät Suomen linjauksista."
Kanervan mukaan kyse on "ison talon rakentamista pienillä tiilillä, ja siitä pitäisi saada sellainen arkkitehtoninen ratkaisu, että se miellyttää eri tahoja ja on toimiva".
Suomella ei Kanervan mukaan ole varaa epäonnistua Etyjin johtajana. "Suomi tuleekin satsaamaan Etyj-puheenjohtajuuteen huomattavan paljon voimavaroja ja poliittisista osaamista."
Linja pysyy ennallaan
Puolustusministeri Jyri Häkämiehen puheesta syntynyt kalabaliikki ei heijastu tuleviin Venäjä-haasteisiin mitenkään, Kanerva sanoo.
"Puhe ei ole aiheuttanut ulkomailla yhtään reaktioita, saati ensimmäistäkään kriisikokousta. Ei edes Suomen lähiympäristössä."
"Ahnas oppositio on saanut tämän asian mittasuhteet kasvamaan toivomustensa mukaisiin sfääreihin", Kanerva kuittaa.
Vaikka kokoomus on ottanut aktiivisen otteen ulkopolitiikasta, ei Suomen peruslinjaa olla nyt muuttamassa, hän vakuuttaa. "Lisääntynyt aktiivisuus on täysin normaalia hallituksen vaihdoksen jälkeen. Olisi luonnotonta, jos mitään uutta otetta ei olisi, kun kokoomuksella on nyt ulkoministeri yli 70 vuoden jälkeen."
Ulkopolitiikan jatkuvuuden ja konsensuksen periaatteet ovat Kanervan mukaan yhä voimassa. "Olen itse ollut niitä kymmeniä vuosia oppositiossa rakentamassa. Väitän tuntevani yhtenä parhaiten Suomessa sen, mitä kansallinen konsensus ulkopoliittisissa kysymyksissä tarkoittaa."
Yhteistyö sujuu
Kanerva kehuu, että yhteistyö presidentin ja ulkoministerin kesken toimii ja sujuu erittäin hyvin. Se onkin hänestä samanlainen välttämättömyys kuin pääministerin ja valtiovarainministerin hyvä yhteistyö talouspolitiikassa.
"Muuten kummastakaan ei tule mitään."
Kanervan mielestä siinä, että presidentti johtaa puhetta hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa (utva), ei ole keskustelun sijaa.
"Se lähtee perustuslain hengestä. Presidentti johtaa toisissa asioissa vähän tiukemmin, toisissa vähän kevyemmin", Kanerva kuvaa salaisia utvan kokouksia.
Enin osa valiokunnan asioista tulee Kanervan esitteleminä. Näin tuli myös edelliskokouksen Afganistan-asia.
Siinä sondeerattiin etukäteen presidentin ja ulkoministerin näkemyksiä. Itse kokouksessa suurimmat erimielisyydet liittyivät siihen, mikä voi olla Suomen kehitysyhteistyöpanos Afganistaniin. Kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) oli eri linjoilla kuin muut.
Kanerva huomauttaa, että Väyrysen kehityspolitiikka-asioissa on suurempia muutoksia kuin ulkoministeriön muilla osastoilla. "Niistä ei vain puhuta", Kanerva toteaa ja viittaa Häkämiehen Venäjä-sanoista nousseeseen mölyyn.
Ulkoministeri itse suuntaa seuraavaksi länteen. Kanerva lähtee ensi tiistaina yhdessä presidentti Tarja Halosen kanssa YK:n yleiskokoukseen New Yorkiin.
Tarvittaessa matkalla voi sondeerata lisää.