Venäjän kauppasuhteet antavat työtä jo kymmenilletuhansille suomalaisille. Edellytykset kasvun jatkumiselle näyttävät juuri nyt hyviltä.
Kahdesti Suomen historiassa ovat idänkaupan volyymit olleet hyvin korkealla. Kahdesti ne ovat sieltä pudonneet kertarysäyksellä pohjamutiin. Nyt on menossa kolmas kasvukausi, ja sen voi olettaa pysyvän vakaana niin kauan kuin historia ylipäätään pysyy vakaana.
Autonomian aikana Venäjälle meni Suomen ulkomaankaupasta 25-100 prosenttia. Määrät vaihtelivat suuresti, mutta Venäjän vallankumous teki lopun kaikesta.
Seuraava nousu oli toisen maailmansodan jälkeen. Parhaimmillaan Neuvostoliittoon meni 1980-luvun alussa neljännes Suomen viennistä. Neuvostoliiton hajotessa se kauppa romahti lähes olemattomiin.
Tästä voi kuitenkin tehdä sen johtopäätöksen, että idänkauppa on vuosikymmenten mittaan katkeillut, mutta vain kun koko valtiojärjestelmä on romahtanut naapurimaassa. Nykyisissä oloissa Venäjä vaikuttaa valtiona vakaammalta kuin aikoihin.
Sitran julkaisema, kahden Suomen Pankin tutkijan laatima raportti Venäjästä Suomen taloudessa tarjoaa vahvoja perusteita sille oletukselle, että tämänkertainen kauppasuhteiden kasvu on terveellä pohjalla ja että tulevaisuuden mahdollisuudet näyttävät hyviltä.
Venäjä ja Saksa kilpailevat nyt Suomen suurimman kauppakumppanin asemasta. On erittäin todennäköistä, että lähiaikoina Venäjä ottaa pysyvän johtoaseman. Suomen ulkomaankauppa on kuitenkin nykyään niin monipuolista, ettei Venäjä voi saada yhtä hallitsevaa asemaa kuin Neuvostoliitolla oli idänkaupan huippuvuosina. Liika riippuvuus yhdestä kauppakumppanista on aina pahasta.
Raportti tuo selvästi ilmi, että nykyisessä kauppatavassa on myös varjopuolensa. On olemassa yllättävän suuri harmaa vyöhyke, jossa operoidaan lain rajamailla. Suomen vientitilastoihin päätyy tavaroita, jotka on tehty aivan muualla. Paperit ja nimikkeet saattavat muuttua rajalla, eivätkä Suomen ja Venäjän tilastot rajan ylittävän tavaran arvosta vastaa alkuunkaan toisiaan.
Sekin taikatemppu on vuosien varrella nähty, että kun Suomesta on lähtenyt auton renkaita, Venäjän puolelle on tilastoihin ilmestynyt miljoonittain kumihansikkaita. Syynsä on myös sille, että elektroniikan seassa saattaa kulkea läjäpäin pingispalloja.
Tällainen kaupan harmaa vyöhyke vääristää kilpailua ja edistää rikollisuutta. Siksi siihen tarttuminen nykyistä tehokkaammin on molempien maiden yhteinen etu. Tosin myös täysin laillinen tavaroiden välitys ulkomailta Suomen kautta tuo osaltaan vääristymiä kahdenvälisen kaupan tilastoihin.
Tutkijoiden arvion mukaan Venäjään liittyvä taloudellinen toiminta työllistää Suomessa nyt noin 50 000 henkeä. Se on enemmän kuin esimerkiksi pankki- ja vakuutusalalla on työntekijöitä. Lisäksi nämä työpaikat ovat varsin monella talouden saralla, mikä monipuolistaa vaikutusta ja pitää sen vakaammalla pohjalla. Häiriöt yhdellä alalla eivät välttämättä vaikuta muualla.
Sitran raportti uskoo Venäjän talouden jatkavan kasvuaan, eikä taivaalla näy juuri pilviä. Käytännön vaikeuksia on olemassa, mutta molemminpuoliset investoinnit ovat nousussa.
Suomen taloudelle nämä ovat hyviä uutisia. Rajan takana on yksi maailman isoista kehittyvistä ja vaurastuvista talouksista, ja maantiede on nyt selkeä kilpailuetu. Tämä korostaa samalla sitä, kuinka tärkeää on saada lisää venäjän kielen taitajia.