Suomen valtiojohto vakuuttaa, ettei Venäjän Itämerelle tuomista taistelualuksista ole Suomelle turvallisuuspoliittista uhkaa. Presidentti Sauli Niinistö kommentoi Iranin-vierailunsa yhteydessä, että kyseessä on "kierre Naton ja Venäjän välillä".
- Jos tämä on uusi ilmiö, että ne (alukset) aiotaan sijoittaa pysyvästi Itämerelle, tietysti tässä nähdään tietynlaista kierrettä. Nato täysin hyväksyttävästi ja ymmärrettävästi toi Baltian suojaksi omiansa, niin kyllä jo silloin tiedettiin, että venäläiset siihen jotenkin vastaavat, presidentti sanoi.
Naton tiedottaja Dylan White kommentoi Baltian uutistoimistolle BNS:lle, että Venäjällä on oikeus toimia kansainvälisillä vesillä, mutta kyseinen toiminta osoittaa taas kerran Venäjän lisääntynyttä sotilaallista läsnäoloa Naton rajoilla.
Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mielestä alukset eivät muuta Itämeren sotilaspoliittista turvallisuustilannetta.
- Tilanne on ollut kiristynyt jo Krimin valtauksesta lähtien, ei tässä mitään sinällään uutta ole.
Kalibr kantaa 2 500 kilometriin
Venäjän kahden nykyaikaisimman taistelualuksen, Zelenyi Dolin ja Serpuhovin raportoitiin keskiviikkona saavuttaneen Itämeren. Ruotsalaislehti Aftonbladetin mukaan alukset ovat oletettavasti menossa Kaliningradin alueelle. Bujan-M-luokan alukset aloittivat matkansa kuun alussa Sevastopolista Krimiltä.
Korvetit ovat uusia, sillä Mustanmeren laivasto otti ne käyttöön viime joulukuussa. Välimerellä ne osallistuivat Syyrian sotaan ampumalla kolme risteilyohjusta kapinalliskohteisiin.
Uusinta uutta aluksissa on niihin asennettu Kalibr-ohjusjärjestelmä, kertoo laivastotaktiikan opettaja Ossi Liimatainen Maanpuolustuskorkeakoulusta.
- Kalibrissa on yksi lavetti, johon voi asettaa erityyppisiä ohjuksia eri tehtäviin. Siihen voidaan lastata joko risteilyohjuksia tai pintatorjuntaohjuksia.
Pintatorjuntaohjuksissa maksimikantama on 600-700 kilometriä. Kalibr-risteilyohjusten kantama taas on 2 000-2 500 kilometriä. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjukset yltäisivät kaikkialle Eurooppaan ja jopa Reykjavikiin Islannissa. Kalibr-ohjusten myötä Venäjän Itämerellä olevan laivaston iskuetäisyys kasvaisi noin viisinkertaiseksi nykyisestä.
Kalibr-ohjuksiin voidaan myös panna ydinkärki. Liimatainen kuitenkin epäilee tätä.
Puolustusministeri Niinistö pitää taistelualusten siirtoa Itämerelle voimannäytteenä.
- Tulkitsisin, että Venäjä haluaa osoittaa, että se on kykenevä projisoimaan erilaista sotilaallista kykyä eri puolille maailmaa ja siten osoittaa olevansa globaali toimija, aivan niin kuin Neuvostoliitto aikoinaan oli, Niinistö sanoi eduskunnassa.
Toinen syy voi ministerin mukaan olla Venäjän halu kokeilla niiden kulkua valtamerillä.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan alusten siirto Itämerelle kertoo aktiivisuuden ja samalla jännityksen lisääntymisestä alueella.
Sipilä sanoi, ettei laivojen siirto tullut hänelle yllätyksenä vaan siitä oli ennakkotieto hyvissä ajoin.