Turvallisuus ja turvattomuus ovat tunteita, mutta niillä on vaikutuksensa todelliseen elämään. Turvattomuus ruokkii pessimismiä, vähentää ihmisten luottamusta vaikutusmahdollisuuksiinsa ja yhteiskuntaan.
Jos iso osa kansalaisista suhtautuu tulevaisuuteen pelokkaasti, se tuskin voi olla näkymättä yhteiskunnan kehityksessä.
Kahden professorin, Jarmo Limnéllin ja Jari Rantapelkosen, tuore raportti suomalaisten nuorten aikuisten turvallisuuskäsityksistä esittää tekijöitä, jotka aiheuttavat 19–36-vuotiaissa pelkoja ja turvattomuutta. Näihin seikkoihin sisältyy suoranaisia yllätyksiä.
Eri puolilta maata koottujen vastausten perusteella ikäluokan huolet eivät niinkään liity siihen, mitä maailmalla tapahtuu, vaan siihen, miten Suomi kehittyy: ulkoisia uhkia suurempia riskejä ovat esimerkiksi suomalaisten eripuraisuus ja eriarvoistuminen.
Vastaajat ymmärtävät turvallisuuden vahvasti arkisten asioiden kautta. Luottamuksen tunnetta lisää esimerkiksi yhteiskunnan turvaverkkojen toimivuus.
Saatuja vastauksia voi pitää yllättävinä, kun julkisessa keskustelussa uhkina esiintyvät nimenomaan Suomen rajojen ulkopuolelta tulevat tekijät: Venäjä, terrorismi, kyber- uhat ja ympäristökatastrofit.
Ehkä kyse on myös siitä, että moni nuori aikuinen lukee uutisia maailmalta hyvin kriittisin silmin. Kirjan mukaan monet näkevät viestinten lietsovan turhia pelkoja ja myös valheellisia uutisia.
”Pelottaako?”-nimisen kirjan haastattelut tehtiin ennen elokuussa tapahtunutta Turun terrori-iskua. Nyt tehtyinä haastatteluissa ainakin terrorismi todennäköisesti nousisi esiin suurempana uhkana.
Osa selvityksen tuloksista on rohkaisevia: vastaajien mukaan on tärkeää antaa yhteiskunnassa tasavertaiset mahdollisuudet kaikille. Näkemys keskinäisen solidaarisuuden tarpeesta nousee esiin jonkinlaisena kansankotiajatteluna: kaikkien on pysyttävä mukana.
Tätä näkemystä voi verrata vaikkapa niihin tietoihin, joiden mukaan tuloerot ovat Suomessa kasvussa. Jos tämä kehitys pääsee liiaksi kiihtymään, tien päässä on vaikea nähdä mitään myönteistä.
Kiinnostavana tutkimuksessa nousee esille se, että asuinpaikka vaikuttaa vastaajien turvallisuuskäsityksiin. Itä- ja pohjoissuomalaiset nuoret esimerkiksi ovat huolestuneita siitä, että poliisit ovat kaukana. Huolelle on tosiasiapohjaa.
Ulkoisista uhkista Venäjää pelätään eniten Itä-Suomessa, maahanmuuttoa taas Pohjois-Suomessa. Voi kysyä, onko jälkimmäisen piirteen takana suurempi tottumattomuus ulkomaalaisiin kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla.
Huolta haastattelututkimuksen tuloksissa herättää se tieto, että vastaajat uskovat turvallisuuden Suomessa heikkenevän. Siis tulevaisuus kulkee pelottavampaan suuntaan.
Maailman tapahtumille ei Suomessa mahdeta paljonkaan, mutta kotimaisia turvallisuusuhkia voidaan hälventää. Tähän liittyviä päätöksiä tehdään niin kunnanvaltuustoissa kuin eduskunnassakin.